Kreikan umpikujaan löydettävä ratkaisu
Sekä Kreikka että lainoittajat ovat tehneet suuria virheitä.Viisi vuotta jatkuneeseen Kreikan talouskriisin ei ole onnistuttu löytämään ratkaisua.
Välillä akuutti kriisi on hieman helpottanut, mutta nyt se on kärjistynyt äärimmilleen. Kreikka, Kansainvälinen valuuttarahasto IMF, Euroopan keskuspankki EKP, Euroopan komissio ja euromaat eivät ole päässeet sopuun uusien lainojen ehdoista.
Kreikka tarvitsee uutta lainaa kipeästi, koska edelleen lainaohjelma päättyi eilen ja samalla erääntyi muun muassa Kreikan 1,6 miljardin euron velka IMF:lle. Heinäkuun 20. päivänä Kreikan pitäisi maksaa 3,5 miljardin euron lainanerä EKP:lle.
Kreikan rahoittajien kannalta tilanne on erikoinen, koska maa ei voi lyhentää lainojaan velkojilleen ellei se saa niiltä lisää lainaa. Tämän kierteen katkaisemiseksi ei ole löydetty keinoja.
Lainojen leikkaaminen olisi Kreikan olemattoman lainahoitokyvyn takia perusteltua, mutta seurauksena saattaa olla, että muutkin vaikeuksissa olevat euromaat haluaisivat samanlaisen kohtelun.
Kreikan pääministerin Alexis Tsiprasin perjantainen ilmoitus kansanäänestyksestä lainaehdoista sai kreikkalaiset ryntäämään pankkiautomaateille nostamaan käteistä. Maan pankit ovat kuluvan viikon suljettuina ja muun muassa tilisiirrot ulkomaille on estetty, koska talletusten pelätään pakenevan ulkomaille.
Pääministeri Tsipras pelaa kovaa peliä. Ensi sunnuntain mahdollisesti pidettävässä kansanäänestyksessä Tsipras siirtää vastuun lainaehtojen hyväksymisestä äänestäjille. Pääministerin oma puolue Syriza kehottaa kreikkalaisia äänestämään ”ei” lainaehdoille. Sitä ei kuitenkaan kerrota, mitä tapahtuu, jos uutta lainaohjelmaa ei tule ja Kreikka ajautuu vararikkoon.
Jos kreikkalaiset hyväksyvät lainaehdot, johtaa se hallituksen vaihtumiseen. Jos ehtoja ei hyväksytä, niin mitä sitten tapahtuu? Antavatko lainoittajat merkittävästi periksi? Tuskin.
Kreikan jääräpäisyys lainaneuvotteluissa on jossain määrin ymmärrettävää. Kreikan kykyä maksaa velkojaan ei ole auttanut, vaikka maassa on toteutettu viiden vuoden aikana mittavia uudistuksia. Tavalliset kreikkalaiset ovat kyllästyneet jatkuviin kiristyksiin.
Muun muassa reaalipalkat ovat laskeneet lähes kolmanneksen, eläkkeet on lähes puolitettu. Julkisen sektorin työpaikat ovat vähentyneet 12 prosenttia. Sosiaalietuuksia on leikattu lähes neljännes ja eläkeiän alarajaa on nostettu seitsemällä vuodella. (HS 25.6.)
Leikkaukset näkyvät muun muassa siinä, että viime vuoden lopussa kreikkalaisista nuorista yli puolet oli työttömänä. Kokonaistyöttömyysaste oli 27 prosenttia.
On selvää, että Kreikka on hoitanut asiansa menneinä vuosina holtittomasti. On syöty huomattavasti enemmän mihin olisi ollut varaa. Lisäksi taloustilastoja on vääristelty niin, että kuva taloudesta on ollut merkittävästi todellisuutta ruusuisempi.
Myös lainoittajien pitää katsoa peiliin. Myös he ovat toimineet holtittomasti. Kuinka on mahdollista, että Kreikalle on myönnetty satoja miljardeja lainaa, vaikka maan heikko lainahoitokyky on ollut tiedossa?
Kreikkaa lainoittaneiden pankkien vastuut ovat viime vuosien aikana siirtyneet pääosin EKP:n, IMF:n ja muiden euromaiden vastuulle. Pankit pelastettiin, koska niiden kaatuminen olisi ollut katastrofi koko euroalueelle. Tehtyjen järjestelyjen jälkeen Kreikan vararikolla tai erolla eurosta ei olisi samanlaista vaikutusta kuin muutama vuosi sitten.
Sekä Kreikka että lainoittajat ovat tehneet suuria virheitä. Virheitä tehtiin myös euroaluetta perustettaessa. Virheistä pitää kaikkien ottaa oppia, mutta nyt ei ole aikaa jälkiviisaudelle. Menneelle ei voida mitään, vain tulevaisuuteen voidaan vaikuttaa.
Kreikan umpikujaan on joka tapauksessa keksittävä nykyistä kestävämpi ratkaisu.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
