Tuottavan omaisuuden myynti lämmittää vain hetken

Posti tekee hyvää taloudellista tulosta ja on jakanut paljon osinkoa, mutta postia entistä vähemmän. Kuva: Timo Filpus

Valtioneuvoton kanslia ilmoitti perjantaina, että valtio suunnittelee vuonna 1638 perustetun Posti viemistä pörssiin. Käytännössä se tarkoittaa Postin osittaista yksityistämistä, koska valtion omistajaohjauksesta vastaavan ministerin Joakim Strandin (r.) mukaan valtion on tarkoitus pysyä Postin enemmistöomistajana. Valtion vähimmäisomistusraja Postissa on 33,4 prosenttia.

Uutistoimisto Bloombergin lähteiden arvion mukaan Postin markkina-arvo olisi jopa 400 miljoonaa euroa ja valtio voisi saada myyntiin tulevista osakkeista listautumisannissa noin 100‒150 miljoonaa euroa.

Postin vieminen pörssiin ei ole yllätys. Asia on ollut pohdinnassa myös edellisten hallitusten aikana. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitus katsoo, että nyt on myynnin aika.

Valtioneuvoton tiedotteen mukaan suunniteltua listautumista, yhtiön taloudellista suorituskykyä, markkinatilannetta ja sijoittajakysyntää on arvioitu huolellisesti. Listautumisella ei pitäisi olla vaikutusta erityislailla turvattuun Postin yleisjakeluvelvoitteeseen tai määräaikaiseen sanomalehtijakelun valtionavustukseen.

Vielä alkuvuodesta näytti siltä, ettei listautuminen toteudu lähiaikoina. Siitä kertoi muun muassa se, että valtio tyhjensi Postin kassan. Postin yhtiökokous päätti viime vuoden joulukuussa maksaa valtiolle ylimääräistä osinkoa 150 miljoonaa euroa.

Postin mukaan ylimääräinen osinko rahoitettiin ulkoisella lyhyt- ja pitkäaikaisella rahoituksella sekä pankissa olevilla kassavaroilla. Lisäksi valtio sai viime vuodelta osinkoja 33 miljoonaa euroa ja vuodelta 2023 31,8 miljoonaa. (KL 20.3.)

Lisäosingon seurauksena Postin omavaraisuus laski edellisvuoden 37,9 prosentista 25,2 prosenttiin. Kauppalehden yritystutkijan Erkka Feltin mukaan lisävelka ja taseen keveneminen eivät paranna Postin houkuttelevuutta sijoituskohteena, jos listautuminen päätettäisiin toteuttaa.

Valtioneuvoston kanslian mukaan valtio tavoittelee suunnitellulla listautumisella kehityspolkua yhtiölle samalla vahvistaen valtion taloutta. Valtioneuvoston kanslian omistajaohjausosaston ylijohtajan Maija Strandbergin mukaan Postin suunniteltu listautuminen ja tammikuussa maksama 150 miljoonan euron lisäosinko ovat osa hallitusohjelman mukaisen investointiohjelman rahoitusjärjestelyjä.

Valtion osinkopolitiikan seurauksena syntynyttä kassan tyhjentymistä ja lisävelkaantumista Posti paikkasi jatkamalla jälleen keväällä suuria jakeluhintojen korotuksia ja heikentämällä jakelua. Muun muassa lehtien jakeluhinnat nousivat kesäkuun puolessavälissä 12 prosenttia.

Valtio on tukenut lehtien jakamista määräaikaisella jakelutuella, mutta käytännössä kyseessä on rahan kierrätys, koska valtio on ottanut tuen takaisin Postin osingoilla.

Valtio on vuosikymmenten varrella yksityistänyt monia valtion yhtiöitä tai osia niistä vaihtelevalla menestyksellä.

Miten listautuminen vaikuttaa tulevaisuudessa postinjakeluun ja sen hinnoitteluun, jää nähtäväksi. Valtion edustajat ovat joutuneet monta kertaa huomaamaan omistajanohjauksen rajalliset mahdollisuudet pörssiyhtiössä.

On selvä, että uudet omistajat vaativat sijoitukselleen mahdollisimman suurta tuottoa eikä niillä yleensä ole yhteiskunnallisia velvoitteita samalla tavalla kuin valtionyhtiöillä. Postinkin tapauksessa asiakkaat maksavat osakkeiden ostohinnan ja osingot. Postilla on kyllä hinnoitteluvoimaan. Sillä on käytännössä suuressa osassa Suomea monopoliasema sähkönsiirtoyhtiöiden tapaan.

Postin yksityistäminen on kokoaan isompi asia. Kyse on yhteiskunnallisesti merkittävästä ratkaisusta. Postin jakelu on yksi yhteiskunnan perustehtävistä ja sillä on merkittävä vaikutus kansalaisten väliseen tasa-arvoon. Pitää huomioida, että fyysinen postipalvelu on myös osa huoltovarmuutta.

Poliittisten päättäjien pitää muistaa, että tuottavan omaisuuden myynti lämmittää vain hetken, jos rahoja ei sijoita aikaisempaa tuottavammin.