Nato-harjoitus antaa Suomelle tilaa

Naton kanssa tehtävät maihinnousuharjoitukset Hangon Syndalenissa ovat näyttävää touhua. On päivänselvää, ettei Venäjä voinut katsella tätä ryminää arvostelematta sitä. Siitä huolimatta harjoitus puolustaa paikkaansa.

Ulkoministeri Timo Soinin (ps.) ja hänen venäläisen kollegansa Sergei Lavrovin maanantaisessa tapaamisessa tavoiteltiin lupsakkaa sävyä, vaikka tunnelma oli poikkeuksellisen kireä. Lavrov muisti mainita, että Suomi tekee itse ratkaisunsa. Silti hän arvosteli kovin sanoin Naton toiminnan laajentamista Venäjän lähialueille, siis Suomeen.

Taitavana diplomaattina Lavrov myös käänsi huomion pois Venäjän toimista Ukrainassa. Hänen mukaansa Venäjä ei ole siellä osapuoli. Sen sijaan Nato käyttää Lavrovin mielestä vastakkainasettelua hyväkseen ja tunkeutuu Itämerelle ja muille lähialueille.

Sekä Soini että puolustusministeri Jussi Niinistö (ps.) muistuttivat useaan otteeseen Baltops-harjoituksen olevan normaali ja avoin sotaharjoitus, joita viime vuosina on pidetty useita.

Harjoitus muistuttaakin viime vuosien vastaavia suorituksia, mutta tilanne Itämerellä ja yleensäkin Venäjän lähialueilla poikkeaa aiemmista vuosista. Kansainvälinen kielenkäyttö on täälläkin rajua. Samoin Venäjän toimet Itämerellä ovat olleet huomattavan ärhäköitä ja jopa provokatiivisia. Venäjä on ilmaissut selvästi, ettei se halua Naton kalustoa Ruotsiin tai Suomeen.

Baltopsin amerikkalainen komentaja myös suoraan kertoi Naton harjoittelevan täällä Itämeren puolustusta. Suomalaisten lisäksi harjoitukseen osallistui amerikkalaisia, brittejä ja hollantilaisia. Kansainvälinen Nato-yhteisö oli liikkeellä niin sanotusti laajalla rintamalla.

Ei harjoituksen ajankohta ja sisältö toki Suomenkaan kannalta ole sattuma. Eivät Nato-joukot tällä harjoittele pelkästään siksi, että sattuivat täällä päin olemaan. Naton harjoitus kertoo siitä, että läntinen puolustusliitto on kiinnostunut valvomaan turvallisuutta Suomenkin merialueilla. Juuri tämän lähemmäs Natoa ei pääse ilman, että on jäsen.

Riippumatta siitä, aikooko Suomi joskus hakea Naton jäsenyyttä, harjoitus antaa suomalaisille taustatukea ja hengitystilaa Venäjän ja lännen välisessä kalistelussa. Yhteisistä harjoituksista huolimatta Suomi voi myös tulevaisuudessa pysyä läntisen puolustusliiton ulkopuolella. Oma keinovalikoima ja päätösvalta kannattaa pitää omissa käsissä.

Suomen kannalta on myös arvokasta, että Nato osallistuu harjoituksiin täällä. Se ei ole nykyoloissa itsestään selvää eikä luonnonlaki. Samalla siitä ei kannata vetää suorempia johtopäätöksiä, että Suomi voisi turvautua läntisen liiton tukeen kaikissa oloissa ilman jäsenyyttä.

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö tapaa presidentti Vladimir Putinin ensi kuussa Suomessa. Vaikka asialistaa ei ole julkisuuteen esitelty, Itämeren tilanne nousee varmasti esille. Niinistö on pitkään pitänyt Nato-jäsenyyttä mahdollisena, mutta on suhtautunut siihen korostetun maltillisesti. Linja on ollut viisas.

On välillä syytä edelleen muistaa, että liittoutumattomuus voi olla Suomen valinta tulevaisuudessakin, vaikka julkisesta keskustelusta saattaa jo toisenlaisiakin viestejä lukea.

Suomen kannattaa edelleen pitää mahdollisimman monia puolustusratkaisuja avoinna. Yksi tärkeimmistä ratkaisuista voisi olla keskusteluyhteyden ylläpitäminen Moskovan kanssa. Vaikka viime kuukausien kehitys on edelleen ollut Ukrainan ja EU-pakotteiden osalta kielteistä, tilanteessa on mahdollista päästä eteenpäin.

Suomella ja presidentti Niinistöllä on mahdollisuus edistää lientymistä siinä vaiheessa, kun se tulee mahdolliseksi. Sitä odotellessa Naton ja Ruotsin kanssa tehtävää puolustusyhteistyötä on syytä jatkaa.