Talouden käänne näkyy budjetissa

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallituksen viime viikolla julkistama budjettiesitys ei sisältänyt suuria yllätyksiä. Talouden kääntyminen kasvuun vähentää valtion ensi vuoden lisävelan tarvetta 2,9 miljardiin euroon. Tänä vuonna lisävelkaa otetaan noin 5,4 miljardia euroa.

Jos talouskasvu jatkuu ennakoidun mukaisesti, on hallituksella hyvät mahdollisuudet saavuttaa tärkeimmät talouspoliittiset tavoitteensa. Esimerkiksi mahdottomana pidetty tavoite työllisyysasteen nostamiseksi 72 prosenttiin saattaa jopa toteutua.

Budjettiriihen suurin yllätys ja poikkeus Sipilän hallituksen aikaisempiin budjetteihin on, että yllättävän monet tahot löysivät siitä jotakin kehuttavaa. Oppositionkin moitteet kohdistuvat pääasiassa hallituksen maahanmuuttoon ja turvallisuuteen liittyviin linjauksiin.

Veronmaksajien Keskusliiton toimitusjohtaja Teemu Lehtinen kehuu hallituksen esitystä palkansaajien verohelpotuksista, joiden ansioista kenenkään tuloverotus ei kiristy. Akavan Erityisalat pitää erinomaisena, että hallitus mahdollistaa tytöttömyysturvan käytön lyhytkestoiseen opiskeluun. Kiitosta järjestö antaa myös siitä, että yrittämistä voi kokeilla työttömyysturvalla neljä kuukautta.

Akavan mielestä budjettiriihen päätökset edistävät työllisyyden kannalta tärkeitä asioita, koska esityksessä panostetaan työllisyyteen, koulutukseen sekä kilpailukyvyn ja kasvun turvaamiseen. Myös Toimihenkilökeskusjärjestön STTK:n mielestä budjettiriihessä saavutettiin palkansaajien kannalta myönteisiä päätöksiä.

SAK:n mukaan veroratkaisu ja työttömien opiskelun helpottaminen ovat budjettiriihen hyviä uutisia. Yllättävää on, että SAK:n pääekonomistin Ilkka Kaukorannan mielestä pienempikin veronkevennys olisi riittänyt.

Elinkeinoelämän keskusliitto EK kiittää hallitusta tuloveroalesta. Suomen Yrittäjien (SY) mielestä budjetti oli yllätyksetön, mutta siinä oli tärkeitä avauksia. SY kiittää hallitusta yritysten omistajavaihdosten edistämisestä, työttömien yrittämisen tukemisesta ja alueellisen kuljetustuen säilyttämisestä.

Sekä työnantaja- että työntekijäjärjestöt antavat liikuttavan yksimieliset kehut perhevapaauudistuksen ja yritystukiremontin käynnistämiselle. EK:n toimitusjohtaja Jyri Häkämies on tyytyväinen, että perhevapaauudistusta tehdään yhteistyössä hallituksen ja työmarkkinajärjestöjen kesken.

Koska valmistelu tehdään yhdessä, myös vastuu pitää kantaa yhdessä. Työmarkkinajärjestöjen pitää huolehtia siitä, että uudistus todella lisää perheiden valinnanmahdollisuuksia, tasa-arvoa ja työllisyyttä. Perhepolitiikkaa uudistettaessa pitää muistaa kysyä myös lapsiperheiltä, mitä he haluavat.

Vaikka MTK:n mukaan hallituksen budjettiesitys leikkauksineen antaa maaseudulle laihat eväät, kiittää järjestö hallitusta lisäpanostuksista puurakentamiseen, elintarvikkeiden viennin edistämiseen ja vapaaehtoiseen metsien suojeluun.

Vaikka tuloverotus kevenee, kerätään muilla veroilla lisää rahaa valtion kassaan. Alkoholi- ja tupakkaverojen kiristämistä on vaikea lähteä arvostelemaan, mutta liikkumisen ja asumisen verotuksen kiristäminen on ongelmallista.

Lämmitys-, työkone- ja voimalaitospolttoaineiden verotuksen kiristäminen kohdistuu pahiten pienituloisiin ja valmiiksi vaikeuksissa olevaan maatalouteen. MTK arvostelee aivan aiheellisesti maataloudelle tulevia lisäkustannuksia. Euroopan halvinta ruokaa tuotetaan ensi vuonna entistä korkeimmin kustannuksin.

Monet ekonomistit ovat toistelleet, ettei hallitukselle kuuluisi antaa kunniaa talouden käänteestä. Kovasti hallitukselta kuitenkin odotetaan tekoja talouskasvun vauhdittamiseksi.