Metsäteollisuus putosi nopeasti huipulta pohjalle

UPM:n uusi toimitusjohtaja Massimo Reynaudo (vas.), hallituksen puheenjohtaja Henrik Ehrnrooth ja väistyvä toimitusjohtaja Jussi Pesonen. Kuva: Sanne Katainen

Metsäteollisuus on perinteisesti erittäin syklinen toimiala. Tämä tuli taas todistettua, kun metsäyhtiöt kertoivat viime vuoden yhdeksän ensimmäisen kuukauden tuloksistaan. Pudotus viime vuoteen oli raju.

Vertailu viime vuoteen korostaa syklien suuria vaihteluita, koska viime vuosi oli metsäteollisuudelle ennätyksellisen hyvä. UPM:n toimitusjohtajan Jussi Pesosen mukaan metsäteollisuutta koetellut laskusuhdanne on ollut tavallista syvempi. Syynä tähän on hänen mielestään geopoliittinen epävarmuus, vaisu taloudellinen toimeliaisuus sekä sitkeä inflaatio.

UPM:n liikevaihto laski viime vuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna 24 prosenttia ja vertailukelpoinen tulos 72 prosenttia. Vaikea vuosi näkyi myös Metsä Groupin tuloksessa, joka alkuvuoden aikana puolittui. Heikoiten meni Stora Ensolla, jonka liikevaihto putosi 28 prosenttia ja tulos 96 prosenttia.

Metsä Groupiin kuuluva kartonkivalmistaja Metsä Board kertoi torstaina aloittavansa muutosneuvottelut mahdollisista lomautuksista Suomessa. Neuvottelujen piirissä on Suomessa yhteensä noin 1 100 työntekijää. (MT 27.10.)

Vaikeasta tilanteesta huolimatta Metsä Groupin pääjohtaja Ilkka Hämälä näki markkinoissa hyvääkin. Hänen mielestään Metsä Groupin puuhuolto on toiminut tänä vuonna hyvin tehtaiden tarpeiden mukaisesti. Puuta on riittänyt myös UPM:lle. Pesosen mukaan yhtiön puuhuolto on toiminut ilman isompia ongelmia. Stora Enson päätös Sunilan sellutehtaan sulkemista johtui ilmeisesti osin puupulasta.

Puuhuollon toimiminen ei ole itsestään selvää, vaan se on hyvä saavutus koko puuketjulta. Suomalainen metsäteollisuus joutui uuteen tilanteeseen Venäjän hyökättyä Ukrainaan. Sen seurauksena puun tuonti Venäjältä loppui kokonaan. Vielä vuonna 2021 Venäjältä tuotiin puuta Suomeen yli yhdeksän miljoonaa kuutiota. Se oli noin kymmenen prosenttia Suomessa sijaitsevan metsäteollisuuden puunkäytöstä.

Yhtiöillä on erilainen näkemys tulevaisuudesta. UPM:n Pesonen arvioi, että ensi vuodesta saattaa tulla yhtiölle loistava, koska UPM:llä on paljon sellutuotantoa Uruguayssa, jossa alhaisten tuotantokustannusten takia käynnistysvaiheessa oleva uusi sellutehdas teki jo syyskuussa voittoa sellun alhaisesta hinnasta huolimatta.

Pesosen pitkä ura UPM:n toimitusjohtajana päättyy vuodenvaihteessa, joten hänen tulevaisuuden näkymissä saattaa olla osin myös kannustusta uudelle toimitusjohtajalle, italialaiselle Massimo Reynaudolle.

Stora Enson uuden toimitusjohtajan Hans Sohlströmin mielestä metsäteollisuuden lähitulevaisuus ei näytä valoisalta, vaan edessä on pitkä ja vaikea taantuma. Pitkällä tähtäyksellä Sohlström on kuitenkin vakuuttunut Suomen metsäsektorin menestyksestä, koska puupohjaisten tuotteiden kysyntä kasvaa ja Suomen metsäosaaminen on maailman parasta.

United Bankersin metsärahaston salkunhoitajan Kari Kankaan mielestä metsäteollisuus on nyt suhdannesyklin pohjalla. Sellun pohjahinta on nähty, mutta puuteollisuudessa käänne ei tapahdu nopeasti. Rakentaminen on Euroopassa romahtanut ja Venäjä on vallannut sahatavaramarkkinoita Pohjois-Afrikassa. (MT Live 25.10.)

Teollisuuden suhdannesyklin vaikutusta kantohintoihin lieventää venäläisen puun tuonnin loppuminen ja energiapuun kysyntä. Kysyntää pitää yllä myös metsäteollisuuden uudet investoinnit Suomeen. Kangas muistuttaa, että uudet biotuotetehtaat ja sahat toimivat vielä vuosikymmeniä.

Suhdanteita tulee ja menee, mutta puuta tarvitaan jatkossakin. Metsien kasvukunnosta kannattaa huolehtia, jotta puuta riittää myös syklin huippuvaiheissa, joka saattaa olla edessä nopeastikin. Se olisi hyvä asia myös valtiontaloudelle.