Suomen talous taantuman reunalla

Maailmantalouden ongelmat eivät ole merkittävästi hellittäneet, vaikka Yhdysvaltojen talous on elpynyt ja kasvu Aasiassa jatkuu. Euroalueen ongelmien lisäksi raakaöljyn hinnan nousu hidastaa maailmantalouden elpymistä.

Pellervon taloustutkimus PTT:n eilen julkistaman ennusteen mukaan Suomen talous painuu taantumaan tänä vuonna. Talouskasvu supistuu prosentin verran miinukselle, koska vienti ei vedä ja kotimainen kysyntä heikkenee.

Nordean näkemyksen mukaan jonkinlaista valoa on kuitenkin näkyvissä, eikä Suomi ajaudu euroalueen mukana taantumaan.

Talouskasvun hiipumisesta huolimatta inflaatio uhkaa kasvaa öljyn korkean hinnan, heikkenevän euron ja Euroopan keskuspankin EKP:n löysän rahapolitiikan seurauksena. EKP on joutunut euroalueen kriisin seurauksena laskemaan liikkeelle yli tuhat miljardia euroa. Löysällä rahapolitiikalla pyritään pitämään korot alhaisina ja estämään luottolaman syntymistä.

EKP on onnistunut setelirahoituksellaan ostamaan aikaa euroalueen maille ongelmien ratkaisemiseksi. Loputtomasti setelirahoituskaan ei pysty ongelmia patoamaan, vaan pysyvämpiä päätöksiä on pakko tehdä.

Euromaat ovat päättäneet kahdesta eri kriisirahastosta, väliaikaisesta (ERVV) ja sen seuraajaksi suunnitellusta pysyvästä kriisirahastosta (EVM). ERVV on kooltaan 440 miljardia euroa ja EVM 500 miljardia euroa.

Vaikka väliaikaisen kriisirahaston piti alkuperäisen suunnitelman mukaan väistyä pysyvän rahaston tieltä, joutuvat euromaiden johtajat perjantaina päättämään kriisirahastojen mahdollisesta yhdistämisestä.

Jos ja kun kriisirahaston kokoa päätetään kasvattaa, lisää se myös Suomen vastuita.

PTT:n arvion mukaan euroalueen talous supistuu tänä vuonna yli prosentin. Talouden supistumiselle antavat vauhtia julkisen talouden sopeuttamistoimet. Näin on myös Suomessa. Hallitus päätti viime viikolla verojen korotuksista ja menojen leikkauksista. Nämä rahat ovat poissa kansalaisten ostovoimasta.

Perinteisten talousoppien mukaan talouden ajautuessa taantumaan pitäisi julkisen vallan pyrkiä tasoittamaan suhdannekuoppaa elvyttämällä. Nyt euroalueella toimitaan pakon edessä päinvastoin.

Sekä PTT että Nordea ennakoivat työttömyyden kasvavan tänä vuonna noin kahdeksaan prosenttiin. Työttömyyden kasvu vähentää kotimaista kysyntää ja heikentää verotulojen kasvua. Talouden takkuaminen vaikeuttaa entisestään julkisen talouden tasapainottamista.

Työttömyydessä on suuria alueellisia eroja. Heikon tilanne on Itä-Suomessa. Esimerkiksi Pohjois-Karjalassa työttömyysprosentti oli viime vuonna noin 11.

Pohjois-Suomessa tulevaisuus näyttää suhteellisen valoisalta, koska taloudellisen toimeliaisuuden painopiste on siirtymässä pohjoiseen koko Euroopassa. Lapin kaivosteollisuus on vahvassa nousussa ja sekä Venäjän että Norjan mittavien energiavarojen hyödyntäminen vaativat suuria rakennustöitä.

Öljyn korkea hinta vauhdittaa myös Venäjän talouskasvua ja maan talouden ennakoidaan kasvavan seuraavien parin vuoden aikana noin 3,5 prosenttia vuodessa. Naapurimaan talouskasvu antaa suomalaiselle vientiteollisuudelle lisää mahdollisuuksia.

Vaikka suomalaisten päättäjien tärkein tehtävä on hoitaa Suomen taloutta, on Suomen kannalta ensiarvoisen tärkeää, että euroalueen maat saisivat taloutensa mahdollisimman pian kestävälle pohjalle. Jos euromaiden pelastusoperaatio ei onnistu, ovat seuraukset Suomenkin taloudelle tuhoisat.