Ilman investointeja ei synny kasvua

Euroopan ja erityisesti euroalueen talousongelmat eivät hellitä. Huolimatta siitä, että Suomi on selvinnyt talouskriisistä tähän saakka suhteellisen hyvin, arvioi Nordea talousennusteessaan Suomen olevan nyt taantumassa.

Syitä taantumaan on monta, mutta sekä viennin että kotimaisen kysynnän hiipuminen ovat johtaneet siihen, että myös investoinnit ovat vähentyneet. Investoinnit ovat hiipuneet myös maailmalla. Se näkyy suomalaisten yritysten tilauskirjojen ohentumisena. Investointien vähyys heikentää kykyä vastata lisääntyneeseen kysyntään siinä vaiheessa, kun maailmantalous lähteen nousuun.

Valtiolla on velkaa pian sata miljardia euroa. Taantumassa olevan maan on vaikea säilyttää kolmen A:n luokitustaan. Jos luokitus putoaa, kasvavat lainanhoitomenot nopeasti.

Taantumassa olevan maan pitäisi tehdä kaikki mahdollinen kilpailukyvyn ja kysynnän lisäämiseksi. Pääministeri Jyrki Kataisen (kok.) hallitus on kuitenkin valinnut toisin. Kysyntää heikennetään erilaisilla veronkorotuksilla ja leikkauksilla.

Esimerkiksi maatalouden kansallisia tukia leikataan ensi vuoden budjettiesityksen mukaan 33 miljoonaa euroa. Leikkauslistalla ovat myös maatalouden luopumistuki-, eläke-, ja lomitusjärjestelmät. Lisäksi maatalouden tuotantokustannuksia nostavat muun muassa lisääntyvät eläinten hyvinvointivaatimukset.

Huoli kotimaisen elintarviketuotannon tulevaisuudesta on perusteltu. Kuluvan vuoden aikana investoinnit sikaloihin ja kanaloihin ovat lopahtanet.

Suomen Yrittäjien suhdannebarometrin mukaan myös pk-yritykset vähentävät investointejaan toista vuotta peräkkäin.

Metsäteollisuuden tulevaisuus ei näytä myöskään hyvältä. Tässä lehdessä olevassa haastattelussa UPM:n toimitusjohtaja Jussi Pesonen muistuttaa, että Suomessa kustannuskehitys on menossa koko ajan väärään suuntaan.

Sakkana pohjalla on vielä EU:n rikkidirektiivi. Pesonen ennakoi, että UPM siirtää 300 000 tonnia paperintuotantoa Keski-Eurooppaan, jos rikkidirektiivi toteutuu suunnitellulla tavalla. Uusia paperikoneita ei ole Eurooppaan tulossa, mutta bioenergiaan vielä investoidaan.

Suuret yritykset toimivat maailmanlaajuisesti ja ne investoivat sinne, missä on parhaat edellytykset toimia. Suomen ja suomalaisten kannalta tuotantolaitosten rakentaminen esimerkiksi Aasiaan ei paljoa auta. Investointeja pitää saada Suomeen.

On myönteistä, että sekä Valio että Snellman kertoivat alkuviikosta investointisuunnitelmistaan Suomeen. Snellman laajentaa lihanjalostusta Pietarsaaressa 21 miljoonalla eurolla. Valio puolestaan aloittaa esisuunnittelun uudesta tuoretuotteita valmistavasta meijeristä Riihimäelle. Valiolla on parhaillaan menossa noin 80 miljoonaa maksavat investoinnit Lapinlahdella.

Näissä investoinnissa on kysymys kotimaisen tuotannon jatkojalostuksesta sekä kotimarkkinoille että vientiin. Olisi hyvä, että valtiovalta huolehtisi osaltaan siitä, että näille kotimaista työtä tukeville investoinneille löytyisi raaka-ainetta myös jatkossa.

Suomi on ollut jo vuosia yksi maailman kilpailukyisimmistä maista. Ellei kotimaisesta tuotannosta ja investoinneista tulevaisuuteen pidetä huolta, Suomella voi olla edessä Nokian kohtalo. Nokian esimerkki kertoo, kuinka nopeasti huipulta voi tulla alas.

Parasta elvytystä on investoida sellaiseen kotimaiseen tuotantoon, johon meillä on luontaiset edellytykset ja joille on kysyntää myös maailmalla. Tällaisia ovat muun muassa ruoka, uusiutuva energia, puu sekä mineraalit.