Poikkeuksellisen pitkä puintikausi

Päättymässä oleva satokausi oli sateinen ja kolea. Keväällä sateet keskeyttivät kylvöt moneksi viikoksi eivätkä säät parantuneet koko kesän aikana.

Pitkäksi venynyt kylvöaika venytti myös puinteja. Puintikaudesta tulikin poikkeuksellisen pitkä. Elokuussa alkaneet puinnit ovat vasta nyt lopuillaan.

Vielä loppukesästä näytti siltä, etteivät viljat ehdi tänä vuonna tuleentua laisinkaan. Syyskuun lopun ja lokakuun alun aurinkoiset kelit pelastivat paljon. Osa viljoista jouduttiin kuitenkin puimaan ennen lopullista tuleentumista. Osa öljykasvista jää todennäköisesti puimatta.

Sateiden välissä puitu vilja oli kosteaa ja sitä jouduttiin kuivaamaan pitkää. Lokakuun yöpakkaset lisäsivät kuivausaikaa huomattavasti. Vaikka öljyn hinta on alhainen, kuivauskustannukset nousivat korkeiksi.

Huolimatta siitä, että kesä oli kolea ja kostea, tuli viljasadosta yllättävän hyvä ja osin myös laadukas. Puintien venymisestä huolimatta vehnän sakoluvut ovat säilyneet korkeina. Suurin ongelma on alhainen valkuaistaso.

Kevätvehnän valkuaispitoisuus on tähän mennessä mitatuissa näytteissä ollut 11,6 prosenttia. Eviran erikoistutkijan Elina Sieväsen mukaan edellisen kerran alle 12 prosentin jäätiin vuonna 1996. Syysvehnän valkuaispitoisuus on alhaisin kahteenkymmeneen vuoteen. (MT 16.10.)

Vehnän kokonaissato nousee arvion mukaan noin 890 miljoonaan kiloon, mutta vain neljännes sadosta kelpaa leipäviljaksi. Leipävehnän tarve on noin 300 miljoonaa kiloa vuodessa. Jos ennakkoarviot pitävät paikkansa, pitää kolmannes tarpeesta ottaa joko varastoista tai tuoda ulkomailta.

Myös rehuviljojen valkuaispitoisuudet jäivät prosenttiyksikön viimevuotista alhaisemmiksi, vaikka laatu muuten olikin hyvä. Positiivista on myös, että hometoksiinipitoisuudet ovat olleet alhaiset.

Pitkään jatkunut kampanjointi rukiin viljelyn lisäämiseksi on tuottanut tulosta. Ruista riittää nyt kotimaan tarpeisiin. Tilanne saattaa kuitenkin ensi vuonna muuttua, koska syysviljojen kylväminen jäi pitkään kestäneiden puintien jalkoihin.

Perunasato on jäämässä viimevuotista alhaisemmaksi. Lisäksi lokakuun yöpakkaset ovat haitanneet nostoja ja aiheuttaneet laatuvikoja.

Pitkään jatkunut sadonkorjuu on hidastanut myös muita syystöitä. On hyvä, että maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.) muutti keväällä voimaan tullutta nitraattiasetusta. Lantaa voi levittää pelloille vielä marraskuussa, jos sää on estänyt levityksen kasvukauden aikana.

Hyvästä ja suhteellisen laadukkaasta sadosta huolimatta ovat kasvinviljelytilatkin taloudellisesti tiukoilla. Viljasta saatava hinta ei aina kata edes tuotantokustannuksia. Esimerkiksi rukiin hinta on noin 20 euroa tonnilta alhaisempi kuin viime vuonna vastaavaan aikaan.

Parannusta viljojen hintaan ei ole merkittävästi odotettavissa. Yhdysvaltojen maatalousministeriön arvion mukaan maailman viljasato on ollut hyvä ja varastot ovat poikkeuksellisen täynnä. Tästä syystä vehnän hintaa kohdistuu laskupaineita. Myös YK:n elintarvike- ja ruokajärjestö FAO ennakoi pari viikkoa sitten elintarvikemarkkinoille loivasti laskevia hintoja.

Vaikka viljojen maailmanmarkkinahintoihin kohdistuu nyt laskupaineita, voivat muutokset olla nopeita ja suuria myös toiseen suuntaan. Vuonna 2012 viljojen maailmanmarkkinahinnat nousivat nopeasti, koska kulutus kasvoi suuremmaksi kuin tuotanto.

Viljojen hinnoissa on suuria maakohtaisia eroja. Suomessa viljojen hinnat ovat pääsääntöisesti naapurimaita alhaisemmat. Esimerkiksi viime syksynä Virossa maksettiin viljasta niin paljoin parempaa hintaa, että rahtien jälkeen suomalainen viljelijä sai Virosta kymmeniä euroja enemmän viljatonnista kuin Suomen markkinoilta.

Päättymässä oleva satokausi oli kaiken kaikkiaan poikkeuksellinen. Ongelmista huolimatta viljelijät onnistuivat saamaan sadon talteen. Se on hatunnoston arvoinen suoritus.