Trump lähti kauppasotaan – nyt alkoi diilien tekeminen

Kuva: Timo Filpus

Yhdysvaltojen presidentin Donald Trumpin keskiviikkona ilmoittamat tullien korotukset antoivat roimasti lisää sytykkeitä maailmanlaajuiseen kauppasotaan. Samalla romuttui Maailman vapaakauppajärjestön WTO:n sääntöpohjaisen maailmankaupan eteen tekemä vuosikymmenten työ. Protektionismi valtaa alaa.

Tullipolitiikka on jatkoa Trumpin jo ensimmäisellä kaudellaan asettamille tulleille, joita myös presidentti Joe Biden kaudellaan lisäsi. Vieraita eivät tullit ole myöskään EU:lle, joka haluaa suojata muun muassa omaa autoteollisuuttaan Kiinaa vastaan. Osana kauppasotaa ovat myös Yhdysvaltojen, Kiinan ja joidenkin EU-maiden lisääntyneet yritysten valtiontuet.

Trump uskoo, että tulleilla on myönteinen vaikutus Yhdysvaltojen talouteen. Monet muut eivät siihen usko, vaan vaikutukset ovat erittäin negatiivisia ja Yhdysvallat saattaa mennä painitermein omaan heittoonsa. Esimerkiksi torstaina yhdysvaltalaisosakkeiden markkina-arvosta haihtui lähes 3100 miljardia dollaria (kl.fi). Kurssilasku jatkui perjantaina. Syynä ovat pelot, että tullit ja kiihtyvä kauppasota ajavat talouden taantumaan. Kauppasodan hinnan maksavat lopulta tavalliset ihmiset.

Samaan aikaan kun liittolaismaille ja Kiinalle asetetaan kovia tulleja, Trump jättää Venäjän tullien ulkopuolelle ja neuvottelee diiliä arvokkaista mineraaleista. Kiina on tähän saakka myötäillyt Venäjää sen hyökkäyssodasta huolimatta. Mitähän Kiinassa arvellaan Venäjän ja Yhdysvaltojen neuvotteluista? Onko Venäjästä tulossa eri diilien pelintekijä?

Diilejä voivat nyt rakentaa muutkin kuin Trump. Kiinassa on haluja lähentyä EU:n kanssa. Kiinan varakauppaministeri Ling Ji sanoo maan olevan halukas toimimaan yhteistyössä Euroopan unionin kanssa sääntöpohjaisen ja monenkeskisen kauppajärjestelmän ylläpitämiseksi.

Yhdysvaltojen valtiovarainministeri Scott Besset varoitti kauppakumppaneita vastaamasta tullien korotuksiin. Kauppakumppanien pitää hänen mielestään hyväksyä tilanne, koska vastatullit johtaisivat tilanteen kärjistymiseen entisestään. EU-komission puheenjohtajan Ursula Von der Leyenin mukaan EU on valmis vastaamaan tulleihin, mutta hänen mielestään vielä on mahdollista neuvotella. (STT 3.4.)

Kiinan ei odotellut, vaan kertoi perjantaina asettavansa Yhdysvalloista tulevalle tuonnille 34 prosentin lisätullit. Lisätullien myötä kokonaistullit nousevat 54 prosenttiin. Sen seurauksena pörssikurssien lasku jyrkkeni kaikkialla.

Pienille, viennistä riippuvaisille maille valtiontuet, tullit ja muut kaupan esteet ovat vaikeita. Jos kaikki korottavat tuontitulleja, seurauksena on inflaation ja kuluttajahintojen nousu. Jos esitetyt korotukset pysyvät, menee siinä Suomen Yrittäjien pääekonomistin Juhana Brotheruksen mielestä Suomen kuluvan vuoden talouskasvu. Tullit voivat hänen mukaansa aiheuttaa stagflaation, tilanteen, jossa kasvu hidastuu mutta hinnat nousevat. (Yle 3.4.)

EU:n maltillinen suhtautuminen Trumpin asettamiin tulleihin on perusteltu, koska tullit ovat Trumpille pelimerkkejä erilaisten diilien rakentamiseen. Tilanteet voivat muuttua nopeasti ja neuvotteluvaraa löytyä. Jos vastapuoli suostuu joihinkin myönnytyksiin, voivat tullit alentua tai ainakin niiden voimaantulo lykkääntyä. Näin kävi muun muassa Kanadalle ja Meksikolle aiemmin määrätyille tulleille.

Trumpin taktiikkana näyttää olevan jo Rooman valtakunnassa käytetty hajota ja hallitse -menetelmä. Presidentti Sauli Niinistö arvioi Ulkopoliittisen instituutin seminaarissa, että tulli on varmasti neuvotteluase. Niinistön mukaan "Trumpin taktiikkaan kuuluu kertoa joku mahdoton tavoite. Saattaa myös hyvin olla, että hän poimii myönteisiä maita ja kohtelee niitä eri lailla kuin muita". (KL 3.4.)

Nyt punnitaan EU-maiden yhtenäisyyttä suhteessa Venäjän pakotteisiin ja Yhdysvaltojen kauppapolitiikkaan.