Enemmistöä presidenttiehdokkaista ei maaseutu kiinnosta ja äänestäjien on syytä havaita tämä

Vielä marraskuussa Maaseudun Tulevaisuuden vaalitentissä maakuntien asia kiinnosti ehdokkaita. Myöhemmin maaseutu ja maan kokonaisturvallisuus on jäänyt keskusteluissa pahasti sivuun. Eniten asiaa on pitänyt yllä Olli Rehn. Kuva: Jarno Mela

Pääkirjoitus|Politiikka ja talous

19.1.202406:00

Kolumni

Jouni Kemppainen

Presidentinvaalit ovat huipentumassa. Venäjän uhka ja jopa suursodan vaara ovat nousseet tv-keskusteluissa keskiöön. Sen sijaan Suomen kokonaisturvallisuuden, koko maan asuttuna pitämisen tai vaikkapa oman ruuan tuotannon turvaamisen ehdokkaat ovat työntäneet sivuun.

Hiljaisuus maaseudulle ja maakunnille tärkeistä aiheista on huutavaa. Kun vielä Maaseudun Tulevaisuuden omassa tentissä joulun alla kaikki ehdokkaat pitivät koko maan asioita tärkeinä, viime päivien tv-esiintymisissä on kaikunut toinen klangi.

Ulkoinen turvallisuus ja Suomen rooli Natossa ovat tärkeitä, mutta niin ovat myös kotimaisen viljan ja rehun riittäminen peltoalan pienentyessä, maataloustuotannon turvaaminen kannattavuuden heikentyessä tai vaikkapa lannoitteiden Venäjä-riippuvuuden jatkuminen.

Aivan tavatonta ei olisi, jos presidenttiehdokkailla olisi kanta hallituksen työryhmän esitykseen alueellisen sairaalaverkoston dramaattisesta supistamisesta.

Kokonaisturvallisuuden puutetta on, jos nuorille perheille maaseudulla tarjotaan mahdollisuudet saada korvatulehduksia poteville lapsilleen tai omille ikääntyville vanhemmilleen hoitoa kymmenien tai jopa satojen kilometrien päästä.

Jos maalla asumiselta viedään edellytykset, alueellisia turvallisuustyhjiöitä syntyy kyllä koko itärajan 1300 kilometrin pituudelta.

Eikä aivan tavatonta olisi, jos presidenttiehdokkaat pohtisivat, kuinka järkevää on kehittää Suomessa vain muutamaa vihollisen häirinnälle altista kasvukeskusta hajautetun yhteiskuntarakenteen sijaan.

Ehdokkaista vain Olli Rehn (kesk./valitsijayhdistys.) on painottanut kannanotoissaan kotimaisen elintarvike- ja energiantuotannon merkitystä.

Lisäksi hän on puhunut vahvan metsätalouden puolesta ja huolehtinut varautumisen kannalta tärkeästä pohjoisesta merireitistä viennin ja tuonnin turvaamiseksi.

Hajanaisia havaintoja aiheesta on esittänyt myös Sari Essayah (kd.). Tosin maa- ja metsätalousministerin voisi olettaa kokevan aihepiirin vielä kuultuakin läheisemmäksi.

Muista pääehdokkaista Alexander Stubbille (kok.), Jussi Halla-aholle (ps.) tai Pekka Haavistolle (vihr./valitsijayhdistys) maaseudun tai edes maakuntien elämä ei ole ainakaan toistaiseksi maistunut.

Samaa mieltä asiasta on myös suuri suomalainen yleisö. Kun MT kysyi gallupissaan (19.1.), kuka ehdokkaista on erityisesti huomioinut maaseudun ja maakunnat kampanjassaan, vastaus oli karu.

Kaksi kolmesta vastaajista ei osannut sanoa tai oli sitä mieltä, ettei kukaan. Eniten myönteisiä mainintoja keräsi Rehn. Muista kärkiehdokkaista Stubbin lukema jäi hännille.

Jos ehdokkaita ei maaseudun asia lainkaan kiinnosta, äänestäjillä on nyt tilaisuus huomioida tämä.

Ilman maaseudun ääniä, presidentinvaalia on vaikea voittaa. Tämä olisi ehdokkaiden hyvä muistaa.

Maakunnat ansaitsevat presidentin, jolle myös maaseutu merkitsee jotain.

Kolumnin kirjoittaja on MT:n päätoimittaja.