Ruokavaltuutetulle teollisuudenkin tuki

Maa- ja metsätalousministeriön valmisteleman uuden elintarvikemarkkinalain luonnos lähti viime viikolla lausuntokierrokselle. Lakiesitys sisältää elintarvikeketjun sisällä paljon tunteita nostattaneen ruokavaltuutetun viran perustamisen.

Esityksen tarkoituksena on parantaa elintarvikemarkkinoiden toimivuutta ja turvata ketjussa heikoimmassa asemassa olevien toimijoiden asemaa. Lailla pyritään estämään maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden kaupassa kohtuuttomien ehtojen ja hyvän liiketavan vastaisten menettelyjen käyttäminen.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan tarkoituksena on rakentaa hukassa ollutta luottamusta ruokaketjun sisään. Tähän tehtävään tarvitaan Lepän mielestä myös puolueeton ruokavaltuutettu, joka voi tarvittaessa käydä erimielisyydet läpi. Lisäksi tarvitaan Lepän mukaan alan sisäistä omavalvontaa eli kauppatapalautakuntaa. (MT 23.3.)

Kauppa ja Elintarviketeollisuusliitto ry vastustavat ruokavaltuutettua ja uutta elintarvikemarkkinalakia. Uudelle säätelylle ei ole niiden mukaan tarvetta, koska mahdollisten ongelmien ratkaisemiseksi riittää alan oma itsesäätelyelin, elintarvikealan kauppatapalautakunta.

Elintarviketeollisuusliiton asema on ongelmallinen, koska liitto vastustaa ruokavaltuutettua, mutta valtaosa elintarvikeyrityksistä on liittonsa kanssa eri mieltä.

Maaseudun Tulevaisuuden ZEF -tutkimusyrityksellä maaliskuussa teettämän, yritysten johdolle osoitetun kyselyn mukaan valtaosa yrityksistä pitää uutta elintarvikemarkkinalakia ja siihen liittyvää ruokavaltuutettua tarpeellisina (MT 16.3.).

Vaikka kauppatavat ovat sitten 1990-luvun siistiytyneet, on kyselyn perusteella ruokaketjussa edelleen epäreiluja kauppatapoja. Esimerkiksi kaupan omien merkkien katsotaan heikentävän teollisuuden hinnoittelua. Ongelmista huolimatta teollisuus ei uskalla asettaa kaupan toimintaa kyseenalaiseksi.

Kyselyyn vastanneista yritysjohtajista 90 prosenttia kokee kaupan aseman elintarvikeketjun toiminnan kannalta liian vahvaksi. Tuoreen kyselyn tulokset ovat samansuuntaisia MT:n viime elokuussa tekemän vastaavaan kyselyn kanssa.

Ministeri Lepän mielestä kysely vahvistaa uuden elintarvikemarkkinalain tarpeellisuuden.

Epäreilut kauppatavat eivät ole vieraita muuallakaan. Elintarviketeollisuusliiton kielteinen kanta lakiuudistukseen on outo myös siksi, että EU:n elintarviketeollisuutta edustavan Food and Drink Europen (FDE) mielestä suurten Euroopan-laajuisten kauppaketjujen epäreiluihin kauppatapoihin pitää puuttua. FDE vaatii kauppatapojen korjaamiseksi EU:n tasoista lainsäädäntöä.

EU:n maatalouskomissaarin Phil Hoganin asettama työryhmä päätyi lainsäädännön tarpeellisuuteen, koska vapaaehtoiset yritykset parantaa tuottajien asemaa eivät ole onnistuneet. Hoganin on tarkoitus antaa elintarvikeketjun kauppatapoja koskeva lakiesitys huhtikuussa.

MT:n teettämät kyselyt vahvistavat, että elintarvikeketjussa on todella tarvetta Lepän peräänkuuluttaman luottamuksen lisäämiseen.

Osana luottamuksen rakentamista Leppä toivoo, että MTK palaisi jäseneksi elintarvikealan kauppatapalautakuntaan. Uusi elintarvikemarkkinalaki ja ruokavaltuutettu voisivat Lepän mukaan yhdessä kauppatapalautakunnan kanssa palauttaa luottamuksen ruokaketju sisälle.

MTK erosi lautakunnasta vuonna 2015, koska lautakunta ei MTK:n mielestä pystynyt vaikuttamaan elintarvikeketjun ongelmiin. Ovatko lautakunnan toimintaedellytykset oleellisesti muuttuneet?

On selvää, että ongelmia elintarvikeketjun kauppatavoissa on edelleen. Luottamuksen rakentamista helpottaisi oleellisesti, että ongelmien olemassaolo myönnetään avoimesti.