Paineet hallituksen sisällä kasvavat
Rakenneuudistusten lisäksi hallituksella riittää kovia haasteita.Suomessa on lähes yksimielisyys siitä, ettei meillä ole varaa nykymalliin sosiaali- ja terveyspalveluissa (sote). Kukaan ei periaatteessa halua, että kansalaisten palveluja heikennettäisiin, vaan tehokkuutta haetaan rakenteista.
Huolimatta yhteisestä tavoitteesta, keinoista ei ole päästy yksimielisyyteen. Monet hallitukset ovat yrittäneet, mutta valmista ei ole syntynyt.
Edellisellä vaalikaudella Jyrki Kataisen (kok.) hallitus lähti rakentamaan sote-uudistusta kuntauudistus edellä. Tavoitteena oli rakentaa vahvoja peruskuntia, jotka pystyisivät hoitamaan sote-palvelunsa itse. Vaihtoehtona oli myös isäntäkuntamalli, jossa esimerkiksi maakuntakeskus olisi tuottanut palvelut alueen muille kunnille.
Vaikka oppositiokin tuli hallituksen apuun, kaatui uudistushanke eduskunnan perustuslakivaliokunnassa.
Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) hallitus päätti marraskuussa sote- ja aluehallintouudistuksen päälinjoista. Hallitus päätyi keskustan ajamaan 18 maakunnan ja 15 sote-alueen malliin. Kokoomus olisi halunnut 12 itsehallintoalueen mallin.
Päätös ei syntynyt helpolla. Sitä vauhdittaakseen Sipilä vilautti hallituksen kaatamista. Vaikka päätös lopulta syntyi, siitä näyttää jääneen säröjä hallitusyhteistyöhön.
Eduskunnan toinen varapuhemies Paula Risikko (kok.) pelkää, että sote-uudistus on jäämässä aluehallintouudistuksen jalkoihin. Hänen mielestään nyt pitäisi keskittyä sote- uudistukseen, koska siinäkin olisi riittävästi tekemistä. Aluehallintoa ehdittäisiin uudistaa myöhemminkin. (HS 29.1.)
Risikon mielestä ei voi olla niin, että puhutaan sotesta, mutta samalla tehdään aluehallintouudistusta.
Risikko tuntee sote-uudistuksen ongelmat pitkältä ajalta. Hän on ollut aiemmissa hallituksissa yhteensä kahdeksan vuotta peruspalveluministerinä sekä sosiaali- ja terveysministerinä yrittämässä uudistusta.
Hallituksen uudistuslinjaa epäillään laajemminkin kokoomuksessa, vaikka kokoomuksen puheenjohtajan, ulkoministeri Alexander Stubbin mukaan sote-uudistusta viedään yhdessä sovitusti eteenpäin.
Suomen Kuvalehden mukaan kokoomuksessa alkaa olla mitta täysi keskustan pyrkimykselle paisuttaa maakuntahallintoa sote-uudistuksen kustannuksella (suomenkuvalehti.fi 31.1.). Lehden haastattelemien nimettömänä pysyvien kokoomusvaikuttajien mukaan keskusta pyrkii tyhjentämään suuret kaupungit tehtävistä ja palveluista.
Kokoomusvaikuttajien mielestä keskusta ajaa maakuntahallintoa nyt tietoisena siitä, että ellei maakuntahallintoa saada voimaan tällä vaalikaudella, vahvaa maakuntahallintoa ei ehkä tule lainkaan.
Erään kokoomusvaikuttajan mielestä kokoomuksen olisi kannattanut katsoa marraskuussa Sipilän peli loppuun asti ja pysyä kannassaan 12 sote-alueesta. Hallituksen kaatuminen olisi todennäköisesti johtanut uusiin vaaleihin, koska SDP:n puheenjohtajan Antti Rinteen mukaan he tulevat hallitukseen vain eduskuntavaalien kautta.
Sote- ja aluehallintouudistukset ovat yhdessä ja erikseen todella mittavia uudistuksia. Ilman hallituksen sisäistäkin kiistelyä niiden toteuttaminen on ilmoitetussa aikataulussa todella kova ponnistus.
Jos hallitus lähtee perääntymään marraskuussa tekemistään päätöksistä, ei uudistuksista tule tälläkään kertaa valmista.
Rakenneuudistusten lisäksi hallituksella riittää kovia haasteita. Vaikeita päätöksiä on edessä, ja niitä tehtäessä hallituspuolueiden pitää pysyä yhtenäisinä. Lupaukset talouskäänteestäkin ovat vielä lunastamatta.
Kokoomuksen sisällä käytävä sote- keskustelu ei helpota hallituksen tehtävää. Ainakin Risikon luulisi uudistuksia edellisissä hallituksissa yrittäneenä tämän tietävän.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
