Päästöleikkauksiin olemassa ratkaisuja

Pariisin ilmastokokouksen jälkeen muun muassa Euroopan unionissa on pohdittu, miten Pariisissa sovittuihin päästövähennyksiin päästään.

Tähän mennessä esiin nousseet ehdotukset ovat usein perustuneet enemmänkin politiikkaan kuin todellisiin tekoihin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Sen sijaan, että otettaisiin käyttöön parhaita jo olemassa olevia käytäntöjä, on keskitytty kiistelemään, ovatko esimerkiksi Suomen metsät päästölähde vai hiilinielu.

Suomalaisilla ja muilla jäsenmailla, joille metsäsektorilla on painoarvoa, on ollut suuria vaikeuksia saada muut jäsenmaat ymmärtämään metsien kiertokulkua. Metsien hyvälle hoidolle ei tähän mennessä ole annettu mitään arvoa.

Kauppalehden mielestä Suomen metsäsektorin lobbaus on pettänyt (KL 17.11.). Lehden mukaan komission virkamiehet eivät ymmärrä, että metsää voidaan hakata aiempaa enemmän ja samalla niiden hiilinielu voi jopa kasvaa. Hakkuut ovat Kauppalehden mielestä osa hyvää metsänhoitoa ja edistävät kasvua.

Pääministeri Juha Sipilän (kesk.) mielestä EU:n päättäjät tarvitsevat vahvempaa metsätietoutta. Sipilän mukaan tähän tulisi voida vaikuttaa kaikkien toimijoiden kanssa yhdessä. (MT 18.11.)

Sipilä muistuttaa, että puun käytön lisäämisessä puun polttaminen ei voi olla ykkösvaihtoehto, mutta niin kauan kuin öljyä ja kivihiiltä poltetaan, puu on kilpailukykyvertailussa niitä edellä.

Metsäalan lobbausta vaikeuttaa entisestään, että jotkut kotimaiset tahot haluavat museoida metsät.

Greenpeacen maajohtaja Sini Harkki, Suomen luonnonsuojeluliiton toiminnanjohtaja Päivi Lundvall ja WWF:n pääsihteeri Liisa Rohweder väittävät mielipidekirjoituksessaan, että hallituksen biopolttoainesuunnitelma uhkaa metsiä (HS 17.11.). Jos Suomen metsien hakkuita lisätään ennakoidulla tavalla, metsien hiili­nielut heidän mielestään puolittuvat.

Yksituumaisuuden saavuttaminen kotimaisessakin metsäkeskustelussa vaikuttaa olevan mahdotonta. Jankkaamisen sijaan tarvitaan myös uusia avauksia.

Marrakešin ilmastokokouksessa esiteltiin viime viikolla Sitran yhdessä kumppaniensa kanssa tekemä Nordic Green to Scale -selvitys.

Selvityksen mukaan Pohjoismaista löytyvät ratkaisut leikata päästöjä maailmanlaajuisesti EU:n päästöjen verran. Tavoitteeseen päästään, jos parhaat Pohjoismaissa jo nyt käytössä olevat ratkaisut otetaan vuoteen 2030 mennessä laajamittaisesti käyttöön muissa maissa.

Selvityksen mukaan parhaiden käytäntöjen käyttöönotto ei tulisi maailman­laajuisesti kohtuuttoman kalliiksi. Käyttöönotto maksaisi saman verran kuin fossiilisten poltto­aineiden tuki on nyt yhdeksässä päivässä.

Pohjoismaisten esimerkkien seuraaminen vaikuttaisi suorien päästövähennysten lisäksi edullisesti moneen muuhunkin asiaan. Esi­merkiksi ilman ja veden laatu paranisivat, paikalliset työpaikat lisääntyisivät ja energiaturvallisuus paranisi.

Suomesta selvityksessä nostettiin esiin muun muassa sähkön ja lämmön yhteistuotanto.

Suomessa valtaosa teollisuuden ja kaupunkien kiinteistöjen tarvitsemasta lämmöstä tuotetaan yhdistetyllä lämmön ja sähkön tuotannolla. Jos yhdistetty tuotanto otettaisiin käyttöön samassa laajuudessa muissa maissa, vähenisivät päästöt yhtä paljon kuin Japani tuottaa vuodessa.

Miten suuri päästövähennys olisikaan, jos lämpö tuotettaisiin vielä uusiutuvilla biopolttoaineilla?

Tehokkain tapa kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämiseen maailman­laajuisesti olisi, että jokaisessa maassa otettaisiin käyttöön maan oloihin parhaiten sopivat käytännöt.

Suomessa päästöjä voidaan parhaiten vähentää hyödyntämällä uusiutuvaa energiaa. Metsät ovat meillä tärkein uusiutuvan energian lähde.