Elinkeinoelämän viesti valtiovallalle: Panostukset Itä-Suomeen ovat välttämättömiä maamme talouden ja turvallisuuden varmistamiseksi

Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) hallituksen puheenjohtajan Harri Bromanin johdolla EK on laatinut Itä-Suomen kuuden maakunnan kehittämisohjelman. Maan hallituksen pitää ottaa ohjelma tosissaan. Kuva: Carolina Husu

Eri etujärjestöt pyrkivät vaikuttamaan poliittisiin päätöksiin omilla ohjelmillaan vaalien alla ja erityisesti hallitusneuvottelujen aikana. Hallitusneuvotteluihin osallistuvat puolueet ottavat nämä "neuvot" huomioon vaihtelevasti. Pääministeri Petteri Orpon (kok.) hallitusohjelmaan sai tavoitteitaan läpi muun muassa Elinkeinoelämän keskusliitto EK.

Työelämäkysymysten lisäksi EK patistaa hallitusta nyt vahvistamaan aluepolitiikkaa. EK julkisti viime viikolla Itäisen Suomen ohjelman. Sen tavoitteena on saada itäisen Suomen kuuden maakunnan talous ja elinvoima kääntymään nousuun. Suositukset on kohdistettu maan hallituksen lisäksi kyseisten maakuntien päättäjille.

EK:n hallituksen puheenjohtajan Harri Bromanin johdolla laadituissa suosituksissa esitetään muun muassa erityistalousalueen muodostamista Etelä-Karjalasta, Etelä-Savosta, Kainuusta, Kymenlaaksosta, Pohjois-Karjalasta ja Pohjois-Savosta. Työtä johtamaan EK esittää yhteistä erityislähettilästä, joka pitäisi nimetä jo pian alkavassa budjettikehysriihessä.

Bromanin mielestä itäisen Suomen tilanne on vakava, koska monet viime vuosien kriisit ovat osuneet erityisen ankarasti kuuteen itäiseen maakuntaan sekä talouden että turvallisuuden valossa. Hän perustelee erityistalousalueen perustamista sillä, ettei ilman erityistoimia itäinen Suomi ei nouse. Bromanin muistuttaa myös, että on koko maan ja myös EU:n etu, että alue säilyy elinvoimaisena ja asuttuna. Hänen mielestään keinot löytyvät, kun voimat yhdistetään alueellisesti, kansallisesti ja EU-tasolla.

Työhön tarvitaan Bromanin mielestä hallituksen lisäksi myös yritykset ja yrittäjät, maakuntien ja kuntien päättäjät, viranomaiset, yrittäjäjärjestöt, aluekehittäjät ja vaikuttajat sekä palveluntarjoajat. Lisäksi Suomen on rakennettava yhteistyötä Baltian maiden ja Puolan kanssa, jotta EU:hun saataisiin rahoitusväline vahvistamaan Venäjän rajanaapurimaiden strategista asemaa.

Hallitusohjelma saa elinkeinoelämältä myös moitteita. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) mielestä hallituksen noin neljän miljardin investointiohjelmaa pitäisi pienentää tai siitä pitäisi luopua kokonaan. Etlan toimitusjohtajan Aki Kangasharjun mukaan investointipaketin tuottonäkymä on niin heikko, että siitä luopuminen vähentäisi velanoton tarvetta. (STT 26.3.)

Esimerkkinä heikkotuottoisista investoinneista on Turun tunnin juna, jolle Etlan mukaan mitkään investointilaskelmat eivät osoita järkeviä tuottoja. Jos paketissa on hyödyllisiä osia, niiden rahoitus täytyy Kangasharjun mukaan löytyä budjettikehyksestä.

Toivottavasti hallitus tarttuu EK:n Itä-Suomea koskevaan ohjelmaan tosissaan. Tukea on luvassa ainakin oppositiossa olevalta keskustalta, joka teki maaliskuun alussa yhdessä Liike Nytin kanssa hallitukselle välikysymyksen alueita eriarvoistavasta politiikasta. Välikysymystä perusteltiin alueellisen eriarvoistumisen lisäksi turvallisuudella.

Itä-Suomen kehittäminen saa tukea myös presidentiltä. Tasavallan presidentti Alexander Stubb ja hänen puolisonsa Suzanne Innes-Stubb tekivät viime viikolla ensimmäisen maakuntamatkansa Pohjois-Karjalaan. Matkakohteen valinta ei ollut sattuma, koska Stubbin mukaan alue on kärsinyt sekä Ukrainan sodan seurauksista että itärajan tilanteesta. Hänen mukaansa koko Suomen pitäminen asuttuna on tärkeää huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta.

Hallituksella on edessään vaikeita päätöksiä. Sopeuttamistarve on talven aikana lisääntynyt entisestään. Säästämisellä ja verojen kiristämisellä taloutta ei kuitenkaan saada nousuun. Tässä tilanteessa investointikohteiden tarpeellisuus ja hyödyllisyys pitää punnita tarkasti myös turvallisuuspolitiikan kannalta. Koko maan voimavarat tarvitaan käyttöön.

Koko Suomen pitäminen asuttuna on tärkeää huoltovarmuuden ja turvallisuuden kannalta.