Kuluttajalla oikeus tietää mitä hän syö

Ruuan alkuperä ja tuotantotavat korostuvat entistä enemmän kuluttajien valinnoissa. Kuluttajat haluavat tietää, missä ja miten heidän ruokansa on tuotettu. Suomalaiset haluavat syödä kotimaista, lähellä tuotettua ruokaa.

Taloustutkimuksen viime vuonna tekemän Suomi syö 2016 -tutkimuksen mukaan yli 70 prosenttia suomalaisista pitää kotimaisen ruuan syömistä tärkeänä.

Kotimaisen ruuan suosimiseen on vankat perusteet. Sen lisäksi, että kotimainen vaihtoehto työllistää, Suomessa tuotettu ruoka on tutkitusti turvallista. Suomessa ruuan tuotannolle on säädetty korkeampia vaatimuksia kuin EU-maissa keskimäärin.

Euroopan ruokaturvallisuusviraston Efsan raportin mukaan Suomessa syödäänkin EU:n puhtainta ruokaa. Suomessa eläimille ei syötetä hormoneja, eikä niitä lääkitä antibiooteilla varmuuden vuoksi. Tuotteissa ei ole salmonellaa, kanoilla on nokat ja sioilla saparot.

Euroopan lääkeviraston lokakuussa julkaiseman selvityksen mukaan Suomessa käytetään eläinlääkinnässä antibiootteja erittäin vähän. Esimerkiksi Espanjassa antibioottien käyttömäärä on 20-kertainen Suomeen verrattuna. (MT 19.10.)

Kuluttajien kannalta on erittäin hyvä, että kaupassa myytävien lihan ja maitotuotteiden alkuperämerkinnät tulivat pakollisiksi kesäkuussa. Maa- ja metsätalousministeriössä valmistellaan asetusta, jonka velvoittaisi myös ravintolat ilmoittamaan lihan ja kalan alkuperämaat kirjallisesti. Asetuksen on määrä tulla voimaan ensi keväänä.

Monet kotimaista lihaa käyttävät ravintola ilmoittavat jo nyt, mistä heidän käyttämänsä liha on kotoisin. Kysyjälle lihan alkuperä usein kerrotaan, mutta joissakin ravintoloissa ei henkilökuntakaan tiedä lihan alkuperää.

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän (kesk.) mukaan valmisteilla oleva asetus ei koske lihajalosteita, koska tukkuliikkeet eivät nykyisellään saa tietoa tuontijalosteiden lihan alkuperästä. Tavoitteena kuitenkin on, että lähivuosina myös jalosteissa olevan lihan alkuperä ilmoitetaan.

Myös julkisissa ruokahankinnoissa kotimaisuudella on entistä enemmän merkitystä. Hallituksen viime vuonna tekemän periaatepäätöksen mukaan julkisissa elintarvike- ja ruokapalveluhankinnoissa otetaan tehostetusti huomioon ympäristön kannalta hyvät viljelymenetelmät, eläinten hyvinvointi ja terveys sekä elintarviketurvallisuus.

Kysymys on taloudellisestikin merkittävästä periaatteesta, koska julkisia ruokahankintojen tehdään noin 350 miljoonalla eurolla vuodessa.

Parannettavaa hankintojen kilpailuttamisessa kuitenkin on edelleen.

Valion myynnistä ja markkinoinnista vastaavan johtajan Elli Siltalan mielestä hinta korostuu edelleen julkisissa kilpailutuksissa merkittävästi. Siltala toivoo, että muutkin kriteerit, kuten esimerkiksi tuotantoeläinten hyvinvointi ja toimitusvarmuus, saisivat painoarvoa. (MT 1.11.)

Julkisten hankintojen yhteydessä vedotaan usein EU:n lainsäädäntöön. Hankintalaki ei kuitenkaan velvoita katsomaan vain hintaa, vaan muitakin kriteerejä voidaan hankintapäätöstä tehtäessä käyttää. Mallia ei tarvitse hakea kaukaa. Siltalan mukaan esimerkiksi Ruotsissa vastuullisuusasioita painotetaan julkisissa hankinnoissa vahvasti.

EU:n viime vuonna uudistettujen hankintadirektiivien mukaan pelkkää hintaa saa käyttää valintaperusteena vain poikkeuksellisesti. Hankinnoissa voi painottaa laatua aikaisempaa enemmän.

Suomalainen kuluttaja on etuoikeutetussa asemassa, koska ruoka on huippulaatua sekä puhtaudessa että eettisyydessä. Laadukkaan ruuan tuottamisella on hintansa. Tämän pitää näkyä nykyistä selkeämmin myös tuottajahinnoissa.