Nuoren yrittäjän lahnajauheliha korvaa punaista lihaa kalaan tottumattomien perheiden pöydissä – "Kalasta voi tehdä myös mättösafkaa"

Paavo Vallas tekee lahnajauhelihasta mieluiten tortilloja. Hänen mielestään kalaruuan ei tarvitse aina olla kevyttä. Kuva: Kari Salonen

Särvintä saa maustamattomana ja tex-mex-versiona. Kuva: Kari Salonen

Opiskelijakämpän keittiössä tirisee, kun Paavo Vallas, 26, paistaa tavallisesta poikkeavaa jauhelihaa. Tuoksusta ei pysty päättelemään, että ruskistuva ruoka on lahnaa.

Lounaaksi on valmistumassa vehnätortilloja tex-mex-maustetusta lahnajauhelihasta ja kasviksista. Särkikaloista valmistettava Särvin-jauheliha on alusta loppuun saakka Vallaksen luomus.

”Tuotekehityksessä oli tärkeää, ettei tuoksu ole liian kalaisa.

”Tavoitteena nimittäin on, että kalajauheliha korvaa punaista lihaa sekasyöjien talouksissa, ja että sen makuun pääsevät myös ne, jotka eivät yleensä välitä kalasta. Ravintosuositusten mukaan kalaa pitäisi kuitenkin syödä vähintään kahdesti viikossa. Aiemmin 'helppojen kalaruokien' vaihtoehtoina olivat norjalainen lohi, kalapuikot tai tonnikalasäilyke."

Lahnajauhelihasta voi vaivatta loihtia samanlaisia ruokia kuin tavallisesta jauhelihasta, hyvänä esimerkkinä makaronilaatikko. Pakkauskin vastaa painoltaan tavallista jauhelihaa. 400 grammaa lahnajauhelihaa maksaa noin viisi euroa. Saatavilla on myös maustamaton versio. Tex-mex-mausteseoksen Vallas kehitteli itse maistelemalla läpi kauppojen valmiita mausteseoksia.

Särvin on työllistänyt Vallaksen elokuusta alkaen täysin. Silloin tuote ilmestyi myyntiin S-ryhmän kauppoihin. Nyt yritykselle on palkattu osa-aikainen työntekijäkin.

Liki kaikki hoidetaan alihankintana kalastuksesta ja jalostuksesta pakkausten suunnitteluun. Lahnamassaa toimittaa kalastajaporukka Uudestakaarlepyystä, ja tuotteen jalostus tapahtuu Helsingin Kalatalossa Keravalla.

Jauhelihan ei tarvitse olla pelkkää lahnaa, vaan muutkin särkikalat käyvät. Vallas toivoo rinkiin myös sisävesien kalastajia. ”Selvittelemme, mistä kaikkialta särkikaloja olisi saatavilla.”

Vallaksen mielestä on sääli, että hoitokalastusten saalista päätyy yhä komposteihin. Elintarvikekäyttöön päätyvästä lahnakilosta kalastaja saa tyypillisesti noin 0,5–1 euroa. Tällä hetkellä Vallaksen yritys Särkifood tarvitsee kalaa yli 100 000 kiloa vuodessa. Tavoitteena on kasvattaa särkikalojen hankinta miljoonaan kiloon.

Vallas on opiskellut biotuotetekniikkaa, josta yleisimmin ponnistetaan metsäteollisuuden palvelukseen. Nuorukainen halusi kuitenkin keskittyä elintarvikkeisiin ja tehdä jotain ympäristön tilaa parantavaa. Hän kokee, että huoli ympäristöstä on ”sukupolvikokemus”.

Idea särkikaloista valmistettavasta jauhelihasta syntyi lopulta Aalto-yliopiston yrittäjyysohjelmassa. ”Pohdin, että särkikaloja täynnä olevat vedet voisivat sitä paremmin mitä enemmän kalastettaisiin.”

Sen lisäksi, että särkikalojen mukana poistuu vesistöistä ravinteita, kalajauhelihan ilmastopäästöt ovat kasvistuotteiden luokkaa. Hiilijalanjäljen on laskenut ulkopuolinen taho EU-hankkeessa.

Innokas opiskelija lähti työstämään ideaa tosissaan. 10 000 euron starttirahan nappaaminen Sitran Ravinnekierto Challenge -kisassa sai rattaisiin vauhtia. Lisäksi Suomalainen menestysresepti -ohjelmasta heltisi 15 000 euroa tuotekehitysrahaa, mikä siivitti tuotteen ilmestymistä kauppojen kylmäaltaisiin.

Vallas pitää tärkeänä, että tuote on paistovalmis tuoretuote, eikä pakaste, jonka sulattamista ja syömistä pitäisi suunnitella. Tähtäimessä oli alusta saakka helppo arkiruoka.

Lahnajauheliha on ruskistunut kevyesti. On aika täyttää tortillat.

”Tortilla on siitä ystävällinen, että jokainen voi laittaa sen sisälle mitä tykkää”, Vallas toteaa ja kääräisee lättysen tottuneesti kuvauskuntoon.

”Kalan ei tarvitse aina olla kevyttä, vaan tästä voi tehdä myös kunnon mättösafkaa.”

• Särkifood Oy valmistaa särkikaloista jauhelihaa tuotemerkillä Särvin, maut original ja tex-mex.
• 400 gramman paketti maksaa kaupoissa noin 5 euroa.
• Kalastus Uudessakaarlepyyssä ja jalostus Keravalla.
• Perustaja turkulainen Paavo Vallas.
• Palkittu Sitran Ravinnekierto Challenge -kisassa. Osallistui myös Suomalainen menestysresepti 2019 -innovaatiokilpailuun.