Leivän syrjästä lihapatojen äärelle
Syödäkö lihaa, onko eläimillä oikeuksia, mikä on terveellistä? Näitä kysymyksiä pohdittiin jo antiikin Kreikassa ennen ajanlaskumme alkua.
Toimittaja Venla Rossi ja professori Jaakko Hämeen-Anttila kertovat tuoreessa kirjassaan ruuan tarinan kivikauden grillijuhlista nykypäivän pikaruokaan asti. Nälästä nautintoihin on ilmestynyt Otavan kustantamana. Kuva: Kari Salonen”Usein ajatellaan, että oman aikamme ilmiöt ovat jotenkin ainutlaatuisia”, ruokakulttuurin historiasta innostunut professori Jaakko Hämeen-Anttila sanoo.
Tällä viikolla ilmestynyt teos Nälästä nautintoihin kertoo, miten moni asia ruuan ympärillä on pysynyt samana. Halu syödä yhdessä on vuosituhansia vanhaa kulttuuria, samoin viljaan nojaava ruokavalio.
Hämeen-Anttila on Helsingin yliopiston arabian kielen ja islamin tutkimuksen professori ja tuottelias tietokirjailija. Hän on kirjoittanut teoksen yhdessä toimittaja, FM Venla Rossin kanssa.
Aatteet ruuan ympärillä näyttävät historian valossa toistavan samoja teemoja.
Eläinten oikeuksia puolustavia kirjoituksia on säilynyt Hämeen-Anttilan mukaan niin Antiikin Kreikan kuin vanhan arabialaisen kulttuurin ajoilta.
”Yllättävää oli huomata, miten todella vähän lihaa syötiin esimerkiksi antiikin aikana. Vuositasolla puhutaan vain muutamista kiloista henkilöä kohti”, Hämeen-Anttila toteaa.
”Meillä Suomessa perheeseen saatetaan ostaa viikonlopuksi lihaa se määrä, joka on aikoinaan ollut koko vuoden annos.”
Useimmilla entisajan ihmisillä ei ollut edes mahdollisuuksia päästä lihapatojen äärelle. Kuuluisat Egyptin pyramidit rakennettiin leivän, oluen ja papujen voimalla.
Olutta pidettiin pitkään kalorimääränsä takia yhtä lailla ruokana kuin juomana. Vielä 1 800-luvun brittiläisessä yhteiskunnassa oli yleistä kuitata aamiainen oluttuopillisella.
Liha oli pitkään ylemmän luokan herkku. Nykyään lihaa syödään enemmän kuin koskaan, ja samalla se on menettänyt osan entisestä statuksesta.
Hämeen-Anttila ja Rossi ovat yhtä mieltä siitä, että ruuan tuottajan asema kahden ketjun armoilla on vaikea. Eläinproteiini on ennätysmäisen halpaa, mutta tuotantokustannukset vain kasvavat.
”Tilanne muuttuu tulevaisuudessa mutta vaikea sanoa miten”, Rossi arvioi.
Nouseva trendi on kasvissyönnin yleistyminen etenkin nuorten parissa. Sama suuntaus on alkanut jo aiemmin näkyä Yhdysvalloissa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
