Gunnelin glögi voitti artesaaniruokakisan — juomaa vain ei saa mistään
Gunnel Englund ei ollut uskoa korviaan, kun sai tekstiviestin: ”Sinun glögisi voitti kultaa artesaanijuomakilpailussa.” Siitä alkoi hulabaloo, sillä juomaa sai vain Pellingin kyläkaupasta.
Gunnel Englundille maaseudun elinvoimaisuus on sydämenasia.”En olis millään voinut kuvitella, että se on voittajaglögi. Sehän on hyvä vain mun mielestä.”
Porvoolainen Gunnel Englund lähetti kehittelemänsä glögin ensimmäiseen artesaaniruuan SM-kilpailuun lähinnä koska halusi saada muiden kommentteja tuotteestaan.
Englund uskoi voittaneensa vasta, kun puhelimeen tuli kuva kunniakirjasta, jossa oli hänen nimensä.
”Tuntuihan se hienolta, mutta vuorokaudessa kaikki kääntyi ylösalaisin. Ihmiset alkoivat soittaa: haluan tilata 20 pulloa, tilaan kymmenen pulloa.”
Englundille tuli paniikki. Glögissä oli sekoitus omenamehua ja pihlajanmarjamehua, ja pihlajanmarjat olivat loppu.
”Aloin soittaa läpi vihannestukkuja. Porvoon Peruna lupasi viisi kiloa — joo, joo, mä tuun hakemaan. Ei väliä hinnasta, pakko saada. Helsingistä löytyi pieni erä ja kaveri löysi koiralenkillä ämpärillisen ja toi mulle”, Englund kertoo.
Pullojakin piti tilata lisää.
”Huomaa, miten herkästi ihmiset reagoivat. ’Oi, nyt se on voittanut, mä ostan sitä’.”
Englund valmistaa glögin lisäksi hilloja ja myy niitä joko suoraan tai kyläkaupassa. Tuotantotilat hän on vuokrannut Pellingin nuorisoseurantalolta.
”On onni, että kylällä on tällaiset tilat, sillä pientuottajalle oman valmistuskeittiön rakentaminen tulisi liian kalliiksi.”
Englundin mielestä melkein vaikein asia pientuottajalle onkin, että myös heiltä vaaditaan hyväksytty valmistuskeittiö, vaikka tuloja voi olla todella vähän.
Gunnelin glögi on todellista käsityötä. Juomaa valmistuu viisi litraa kerralla omalla reseptillä. Englund ei pysty toimittamaan tuhatta pulloa hetkessä, vaan kestää jopa kaksi viikkoa, että tarvittava määrä on keitetty ja pullotettu.
Englundilla on työtä enemmän kuin moni uskaltaa ajatella. Hän myöntää, että elämä ei ole helppoa.
”Sitä ei kuitenkaan kannata alkaa tuskailla, muuten menee plörinäksi.”
”Pitää olla selvä tavoite. On erittäin innostavaa nähdä, että ihmiset todella arvostavat tällaisia tuotteita. Kun rukiistani leivotaan mallasleipää ja ihmiset ostavat sitä, he voivat ajatella, että ’A i jaa, määhän syön sitä leipää, joka on tehty tuon pellon rukiista, jonka ohi just ajoin’. Etiketti kertoo sen.”
Glögipullon etiketit on suunnitellut Englundin ystävä, Pellingin kyläkauppias. Lisäksi pullossa on sinettitarra, joka kertoo voitosta. Artesaanikisan ykköspalkinto sisälsi 500 sinettiä.
Englund halusi kehittää sellaisen glögin, josta hän itsekin pitää. Juoma on nyt lähellä sitä.
Kaikki keitokset eivät silti ole samanlaisia.
”Mulla on tarkka resepti, lasken neilikatkin, mutta pihlajanmarjoissa on isoja eroja. Jokainen erä on omanlaisensa.”
Voittoglögiin tulee omenamehun ja pihlajanmarjamehun lisäksi muun muassa muskottikukkaa, appelsiininkuorta ja appelsiiniviipaleita. Englund suosittelee juomaan arvokkaan juoman ilman mitään tilpehöörejä.
”Rusinoita tai manteleita voi lisätä massaglögiin. Tätä voisi terästää viinalla, jos haluaa.”
Lue Gunnel Englundin koko tarina perjantaina 9.12. ilmestyneestä Maaseudun Tulevaisuudesta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
