Punajuurta makeimmillaan

Länsisuomalaisena rosollin ystävänä valmistan syksyn ensimmäisiä maistelueriä näinä viikkoina. Rosollikauden aloitusta ei ole mitään syytä siirtää jouluun, sillä vastakorjatut syksyn juurekset ovat juuri nyt makeimmillaan.

Perinteisen sallatin – tunnetaan yleisemmin rosollina – ainekset ovat yksinkertaiset. Puna­juuria, porkkanoita, perunoita sekä hyvin hienoksi kuutioitua tuoretta sipulia ja ripaus suolaa.

Punajuuret voi keittää kokonaisina tai ne voi myös kypsentää uunissa. Porkkanat ja perunat keitetään. Kaikkien ainesten annetaan jäähtyä hyvin ennen rosollin valmistamista.

Ennen aikaan emäntä näytti taitavuutensa sillä, kuinka pieniksi kuutioiksi hän pystyi rosollin ainekset silppuamaan. Työvälineinä olivat puinen sallattikaukalo ja sallattipetkele. Hyvin tasapainotetulla terävällä petkeleellä ainesten pilkkominen sujui nopeasti.

Sallatin valmistuksessa on hyviä vanhoja niksejä, joita kannattaa edelleen noudattaa. Aineksia pilkottiin vain yhden aterian menekki kerrallaan, koska punajuuri värjää muut ainekset nopeasti ja mausteeksi sekoitettu sipuli vanhentaa maun. Kypsennetyt juurekset myös säilyvät kuorineen kylmässä hyvinä useamman päivän.

Sallatin kastikkeeksi vaahdotettiin pitoihin ja joulupöytään kermaa, joka värjättiin punajuurella vaaleanpunaiseksi ja maustettiin etikalla kirpeäksi. Hyvin maistuu kastikkeena myös pöytäetikaksi laimennettu väkiviinaetikka, jota ruokailijat makunsa mukaan tiputtelevat sallattinsa päälle.

Rosolli on yhä monille satakuntalaisille ja varsinaissuomalaisille syysherkku, jonka kausi jatkuu jouluun ja sen ylikin. Suosittelen muillekin.