Mikkelissä aterioidaan Marskin seurassa - tarjolla marsalkan lempiruokia
Sodanaikainen päämajakaupunki Mikkeli tekee historiaa eläväksi tarina-aterioiden avulla.
Timo Närhinsalo on esittänyt Mannerheimia jo vuodesta 1999. Mikkelin Klubilla hän on suosittu vieras. Kuva: Riitta Mustonen”Arvoisat daamit, hyvät herrat”, aloittaa puheensa sotilasasuun pukeutunut herra. Mutta sehän on itse marsalkka Mannerheim – tai hänen hahmonsa, jonka näyttelijä Timo Närhinsalo on onnistunut herättämään henkiin.
Tänä vuonna vietetään Mannerheimin 150-vuotisjuhlaa. Suomen marsalkka, ylipäällikkö ja vapaaherra Mannerheim asui jatkosodan aikana Mikkelissä, missä sijaitsi sodan päämaja. Tuona aikana Suomen armeijan ylipäällikkö seurueineen nautti 1 800 ateriaa Mikkelin klubilla.
Nuorempi adjutantti Oswald Bäckman kirjasi päivittäin muistiin osallistujat ja menut. Vuoden 1944 merkinnät ovat säilyneet, ja niiden perusteella Mikkelissä on kehitetty päämajakaupungin tarina-ateriat. Aterioita tarjoavat monet mikkeliläiset ravintolat tilauksesta ja mukaan voi tilata myös itse Marskin. Katso tarjontaa täältä.
Mikkelin klubilla ateriaksi on valittu 21.5.1944 tarjottu lounas sankarivainajien päivänä. Alkuruuaksi on kuhafileetä, pääruuaksi savustettua sianselkää ja jälkiruuaksi suklaahyytelöä.
Tällä kertaa isäntänä on Mannerheim. Hän kättelee ensin kaikki vieraat, sillä hän haluaa tietää, kenen kanssa hän syö. Naiset saavat käsisuudelman ja lottapukuun pukeutunut Kyyhkylän kartanon Raija Suominen saa erityiskohteliaisuuden kauniista asusta.
Ennen kuin ruokaa tarjoillaan, Marski pyytää kaatamaan ryypyn. ”En osaa aloittaa ruokailua ennen kuin saan ryypyn. Tämä tapa jäi minulle Venäjän keisarin armeijasta.”
Lasiin kaadetaan kukkurapäin kirkasta ja nautitaan kolmella kulauksella aina, kun isäntä ilmoittaa. Eikä pidetä maljapuheita.
Marskin tapoihin kuului ottaa yksi ryyppy lounaalla ja kaksi päivällisellä. ”Kaiken alkoholin tarjosin omista varastoistani. Arkilounaalla juotiin vain ryypyt ja kivennäisvettä tai olutta. Kun oli vieraita, Helsingin kodistani lähetettiin Mikkeliin viiniä. Ostin ennen talvisotaa ranskalaisen viinitilan koko tuotannon, ja siitä riitti vielä jatkosodan päätyttyäkin.”
Mannerheim eli askeettisesti mutta oli silti kulinaristi. Hänen lempiruokiaan olivat tattariryyneillä täytetty juottoporsas, kuha Walewska ja vorschmack.
”Syön kaikkea hyvistä raaka-aineista hyvin tehtyä ruokaa. Paitsi haukea. Se on rantarosvo, joka on syötetään kanoille”, Mannerheim määrittelee.
Ruokailu jatkuu klubilla, ja edetään jo pääruokaan. Äkisti Mannerheim nousee seisomaan. Yksi daameista poistuu naistenhuoneeseen – eikä tiedä, miten päin menisi, kun joutuu tällaisen huomion kohteeksi. Sama toistuu, kun daami palaa. Taas isäntä ponnahtaa ylös. Hyvät tavat ennen kaikkea!
Kyyhkylän kartano on valinnut tarina-aterioista Aseveljiä vai liittolaisia? Viipuri on menetetty ja Irti Saksasta.
”Ateriat liittyvät suoraan Kyyhkylän kartanoon. Kyyhkylässä on ollut yhtä mittaa sotainvalideja 90 vuoden ajan”, Raija Suominen kertoo.
Myös Tertin kartanoa sota liippasi läheltä, kun tila menetti sodassa kaksi isännäksi suunniteltua poikaansa. Tertissä on tarkoitus hyödyntää tarina-aterioita ympäri vuoden ja tarjota Marskin syntymäpäivälounas 4.6., jolloin ylipäällikön syntymästä on kulunut 150 vuotta.
Historioitsija Pia Puntanen on käynyt läpi adjutantti Bäckmanin muistiinpanot aterioista ja työstänyt niistä ruokakulttuuriasiantuntija Maarit Knuuttilan kanssa yksitoista ateriaa tarinoineen. Viimeinen 1.10.1944 tarjottu ateria on saanut nimen Kaalipiirakkaa valvontakomissiolle.
Valvontakomissio oli päämajakaupungissa selvittämässä, ajetaanko saksalaisia sotilaita riittävän ripeästi maasta. Sunnuntailounaalla tarjoiltiin kaalipiirakkaa, savukinkkuomelettia ja viiliä ja vieraana oli kenraalimajuri Tokarev.
”Kaalipiirakkaa ehkä siksi, että vieras oli venäläinen. Munakkaat olivat suosittuja tuolloin ja viiliä tarjottiin jälkiruokana 84 lounaalla kesän 1944 aikana”, perustelee Puntanen.
Kaikki tarina-ateriat on koottu Sodan ja rauhan keskuksen verkkosivuille, mistä löytyvät myös ruokien reseptit.
”Aterioita voi toteuttaa kuka tahansa. Tai sitten voi lähteä Etelä-Savoon, missä ravintolat tarjoavat niitä tilauksesta”, Puntanen toteaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
