Hyvää Suomesta -seminaari: Koko elintarvikeketjun vietävä viestiä suomalaisen ruuan parhaudesta

Mikko Helander (oik.) haastoi mediaa keskustelemaan ruuan korkeasta verotuksesta. "Meillä elintarvikkeiden veroaste on 40 prosenttia, kun Euroopan keskiarvo on 20 prosenttia." Vieressä istui Jari Latvanen. Kuva: Jarkko Sirkiä

Mikko Helanderin mielestä kauppa on keskeinen viestinviejä. "Jos odotamme, että viesti menee Maaseudun Tulevaisuuden tai Helsingin Sanomien kautta, niin saamme odottaa kauan." Kuva: Jarkko Sirkiä

Jari Latvanen haastaa koko elintarvikeketjun käyttämään samoja argumentteja. "Nyt me tehdään jo lähiruuasta vaikeaa, kun jokainen määrittelee sitä eri tavalla. Pitää selkiyttää viestejä ja toistaa niitä systemaattisesti." Kuva: Jarkko Sirkiä

Kaisa Karttusesta on tärkeää pitää Suomessa ohjat omissa käsissä, että voimme päättää, millä menetelmillä ja ympäristövaikutuksilla ruokaa tuotetaan. Kuva: Jarkko Sirkiä

Maa- ja metsätalousministeri Jari Lepän mukaan se, että yhä harvemmalla on yhteys ruuan tuotantoon haastaa tuomaan esiin suomalaisen tuotannon vahvuuksia. Kuva: Jarkko Sirkiä

Hyvää Suomesta -merkki julkistettiin 25 vuotta sitten. Tiina Lampisjärvi kertasi merkin historiaa. Kuva: Jarkko Sirkiä

"Suomalainen ruoka ei ole itsestäänselvyys. On syytä muistuttaa sekä päättäjille että kuluttajille, että Suomi on maailman pohjoisin maatalousmaa. Voi jopa ihmetellä, että meillä on maataloutta näin paljon", lausui K-ryhmän pääjohtaja Mikko Helander Hyvää Suomesta 25 vuotta -juhlaseminaarissa perjantaina Vantaalla.

Helander mainitsi, että ruoka on meillä halvempaa kuin koskaan. Hänestä olisi syytä keskustella, kuinka paljon ruuasta pitäisi olla valmis maksamaan. Kotimainen ruuantuotanto on syytä säilyttää etenkin huoltovarmuuden takia.

"Ruuan tuonti on kasvanut kymmenessä vuodessa 2,3 miljardin arvosta 4,8 miljardiin euroon. Suomi on saari ja kaikki tavara tulee Itämeren kautta. Luotammeko siihen, että liikenne sujuu siellä? On poliittisesti lyhytnäköistä laskea sen varaan, että ruokaa tulisi kaikissa tilanteissa ulkomailta", Helander varoitti.

Helander haastoi koko elintarvikeketjun yhteistyöhön ja kehittämään tuotteita, joista suomalaiset ovat valmiita maksamaan.

"En kannata kaupan katteiden supistamista, se on haaveilua. Päivittäistavarakaupan tulos verojen jälkeen on yhteensä noin 300 miljoonaa euroa. Meillä on paha kannattavuusongelma maataloudessa ja teollisuus kriisissä, ja tämä raha ei ratkaise ongelmia. K-ryhmällä ei ole pienintäkään aikomusta ruveta tekemään ruokakauppaa tappiolla."

Helander peräänkuulutti faktoihin perustuvaa tilannekuvaa suomalaisesta ruokaketjusta ja sen pohjalta toimenpideohjelmaa. "Syyttely ja tuuleen huutelu ei pelasta ketään."

Kokonaisvaltaista ruokapolitiikkaa vaati myös tutkijatohtori Kaisa Karttunen Ajatuspaja e2:sta.

"Hallituksen ruokapoliittinen selonteko on hyvä alku, mutta Suomessa tarvitaan ruokapolitiikkaa, johon kaikki hallinnonalat sitoutuvat, ei vain maa- ja metsätalousministeriö."

Karttusen mukaan Suomessa on resurssit ja osaaminen tuottaa ruokaa 5,5 miljoonalle ihmiselle. "Se ei tarkoita, että kaikki pitäisi kuluttaa täällä, vaan että se on minimi. Nyt meillä on 600 000 hehtaaria käytössä Suomen rajojen ulkopuolella, kun tuomme ruokaa ja soijaa."

Seminaarissa moni puhuja toi esille suomalaisen ruuantuotannon vahvuudet: eläinten hyvinvointi, vähäinen antibioottien käyttö, puhtaat ja runsaat vesivarat, puhdas maaperä, vähän kasvitauteja ja tuholaisia. Ongelmana on viestiä se kuluttajalle.

Paneelikeskustelussa päädyttiin siihen, että viestin pitää olla selkeä ja sitä pitää toistaa niin, että se kuluttajan korvien välissä, kun hän valitsee tuotetta. Vastuu viestinnästä on koko ketjulla.

"Pitää pystyä puhumaan puhtaudesta ja parhaudesta tunteella", kiteytti HKScanin toimitusjohtaja Jari Latvanen.

Mikko Helander kannusti tuottajia tulemaan kauppoihin kertomaan tuotannostaan. "Tulkaa perjantai-iltaisin, kun kaupat ovat täynnä väkeä. Siellä on paljon voitettavaa."

Katso tallenne paneelikeskustelusta täältä.