Lapsen allergia mullistaa koko perheen ruokailun – joskus on pakko laittaa turvallisuus terveellisyyden edelle

Vuosi ja neljä kuukautta vanha Lila Larikka on allerginen kahdelletoista ruoka-aineelle. Arttu Larikka ja Janna Raninen tarjoavat koko perheelle samannäköistä ruokaa, ettei annoskateus iske. Kuva: Kari Salonen

"Ennen kuin sain maissiallergisen lapsen, en tajunnut, että maissia voi olla hammastahnoissa ja vaikka missä", kertoo kouvolalainen Janna Raninen.

Tuoteselosteet ovat viimeisen vuoden aikana tulleet Raniselle tutuksi, sillä hänen alle puolitoistavuotias tyttärensä Lila Larikka on allerginen kahdelletoista ruoka-aineelle.

Mitä sinä kokkaisit, jos et saisi käyttää lainkaan maitoa, kananmunaa, nautaa, soijaa, vehnää, kauraa, ohraa, maissia, tomaattia, mansikkaa, luumua tai kaloja?

Janna Ranisen epäilykset tyttären allergiasta heräsivät, kun Lila alkoi reagoida imettämiseen. Hänen ihonsa vuosi verta, ja sitä sai olla rasvaamassa kortisonilla jatkuvasti.

"Virallisesti lääkärit ovat nykyään sitä mieltä, että allergeeneja imeytyy niin vähän rintamaitoon, että sen ei pitäisi vaikuttaa. Silti Lilan iho- ja suolisto-ongelmat loppuivat käytännössä täysin kun muutin ruokavaliotani", Raninen kertoo.

Allergeenien etsimisessä meni jonkin aikaa, vaikka Raninen karsi aluksi omasta ruokavaliostaan ne kaikista yleisimmät eli maidon, munan, soijan ja vehnän. Ruokavalion muuttaminen auttoi niin paljon, ettei tytön ihoa tarvinnut valella enää kortisonilla.

Juuri iho- ja suolisto-oireet ovat aina olleet Lilalla kaikkein pahimmat.

Lääkärin ohjeiden mukaan Lilalle on annettu välillä allergiaa aiheuttavia ruoka-aineita totutusmielessä. Vehnäleipää tyttö pystyy toisinaan syömään jopa pienen palan. Maaliskuussa Lila sai ensimmäistä kertaa anafylaktisen eli hyvin vakavan allergisen reaktion.

"Annoin Lilalle kananmunasta tehtyä munakasta. Meni muutama tunti, ja hän sai rajun reaktion ja sairaalassa vielä uuden."

Sen jälkeen tytöllä on ollut aina mukanaan epipen, jolla voidaan antaa adrenaliinia allergiakohtauksen iskiessä. Toistaiseksi sitä ei ole tarvittu.

Annoskateus on Lilan iässä yleinen vaiva, joten Janna Raninen on opetellut tekemään samannäköistä ruokaa koko perheelle. Kun aikuiset syövät vehnäpastaa, saa Lila esimerkiksi riisipastaa. Kastike on koko perheelle samaa.

Aluksi tuoteselostusten tarkkailu oli hankalaa, mutta siihenkin tottui nopeasti. Allergiaperheessä ruokailuja täytyy kuitenkin miettiä hitusen tarkemmin, kun pöytään ei voi täräyttää kiireisenäkään päivänä vaikkapa kalapuikkoja.

"Ruokavalion pitäisi olla mahdollisimman monipuolinen, ja siitä on päänvaivaa. Ruokaa on kuitenkin helpompi tehdä itse kuin mennä ulos syömään", Raninen kertoo.

Jos perhe päättää lähteä ravintolaan, saa Lila yleensä syödä nakkeja ja ranskalaisia. Se ei ole terveellisin vaihtoehto, mutta turvallinen se ainakin on.

"Emme ole uskaltaneet tilata mitään listalta, koska valmistuksessa voi käydä jokin pieni moka. Esimerkiksi ruoka voidaan paistaa voissa."

Kouvolalaisperheen lähipiiri on jo tottunut Lilan allergioihin, ainakin kun vanhemmat ovat vinkanneet mitkä kaupan valmiit herkut sopivat tytölle. Nykyään enää kananmuna-allergiasta kärsivä Arttu Larikka oli lapsena moniallerginen, joten hänen perheelleen erityisruokavalio on hyvin tuttu.

Myös Lilan hoitajat päiväkodissa ovat hyvin tarkkoja siitä, ettei tyttö saa eteensä väärää ruokaa.

Allergiaperheen keittiössä kokeillaan jatkuvasti uusia reseptejä.

"En tiennyt aiemmin, että kikherneen liemestä voi tehdä kakun. Sitä tuli niin hyvä, että kaikki muutkin pitivät siitä", Janna Raninen kertoo.

Lila ei vielä itse ymmärrä omaa allergiaansa, joten perheen kotona varmistetaan aina, ettei pienten käsien ulottuvissa ole mitään, mikä voisi aiheuttaa allergisen reaktion.

Perheen ruokalaskuun tytön allergiat ovat vaikuttaneet, sillä Lilalle sopivat tuotteet ovat yleensä hitusen normaalia kalliimpia.

"Se on yksi suurimmista ongelmista ja epäkohdista. Jos ei saa anafylaktista reaktiota vehnästä tai maidosta, ei Kelalta saa näin moniallerginenkaan lapsi korvausta."