Rautalammin Matti Lohen koulun ruokailusta vastaa emäntänä ravitsemuspäällikkö Ritva Pöntinen. Pöntinen riemuitsi kuullessaan, kuinka hyvin oppilaille kouluruoka Rautalammilla maistuu.
Paikallisherkku tohraperunakin kuuluu lounastarjoiluun – Rautalammilla juhlitaan kakkukahveilla Suomen maistuvinta kouluruokaa
Pohjois-Savon Rautalammilla kaikki kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaiset ilmoittivat syövänsä koululounaan joka päivä.
Toisissa kouluissa tarjottu lounas maistuu oppilaille paremmin kuin toisissa. Arkistokuva on Turun Puolalan koulusta ja lautasella on linssitomaattikeittoa."Rautalammilla on toisin."
Rautalampi oli Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n uusimmassa kouluterveyskyselyssä Suomen ainut kunta, jonka kaikki kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista kaikki kertoivat syövänsä koululounaan joka päivä.
Keskimäärin lähes kolmasosa Suomen kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista jättää syömättä koulun maksuttoman lounaan kerran tai useammin viikossa.
Rautalammin kunnanjohtaja Anu Sepponen on kyselyn tuloksesta luonnollisesti hyvillään. Hän sanoo, että maistuvaan kouluruokaan on myös panostettu:
"Joka päivä on erillinen salaattipöytä tarjolla ja lapset pitävät salaatista. Kaikki raaka-aineet, niin pitkälle kuin vain mahdollista, tulevat lähialueilta. Pienellä paikkakunnalla pyrimme tukemaan paikallisia viljelijöitä ja tuottajia."
Rautalammilla juhlitaan erinomaista kouluruokailutulosta Matti Lohen koululla maanantaina kakulla ja kahvilla. Keittäjät saavat ansaitsemansa kiitoksen työstään.
Onko tarjolla porkkana- vai kermakakkua?
"Luulen, että kermakakkua tarjoillaan. Koristeena kuitenkin jotain aiheeseen sopivaa", kunnanjohtaja Sepponen arvailee paikkakunnalla toimivalta Hetki-ravintolalta tilattuja kakkuja.
Syöjiäkin riittää, sillä Matti Lohen yhtenäiskoulussa pelkästään kasi- ja ysiluokkalaisia on 76 ja molempia luokkia kaksi. Koko koulussa on 300 oppilasta ja henkilökunta tämän päälle.
Koulun ruokailusta vastaa emäntänä ravitsemuspäällikkö Ritva Pöntinen. Työstään ja palautteesta aidosti innostunut Pöntinen kertoo, että koulun ruoka tehdään hyvin pitkälle itse, ei siis käytetä valmisruokapohjia. Esimerkiksi lihamureke, lasagne ja muut koululounaat ovat keittiön omaa tuotantoa. Hän uskoo tämän vaikuttavan paljolti ruuan parempaan makuun, kun teollinen makuvivahde puuttuu.
Kunnanjohtaja Anu Sepponen aikoo kukittaa koulun keittiöhenkilökunnan kukkakimpulla, jossa koristeena on myös porkkanoita.
Sepponen arvelee, että maittava kouluruoka syntyy myös hyvällä hengellä, joka koulukeittolassa vallitsee.
"Sanotaanhan, että hyvä ruoka, parempi mieli. Ja hyvällä mielellä syntyy hyvää ruokaa paikallisista raaka-aineista.
Ritva Pöntinen kertoo, että suosikkiruoka oppilaiden keskuudessa on ehdottomasti ohrasuurimopuuro ja mansikkakiisseli.
"Ja mansikoita meillä riittää, ja naapuripitäjistä Suonenjoelta saadaan lisää jos omat loppuu", Sepponen lisää.
Myös paistetut muikut kuuluvat tykättyjen kouluruokien joukkoon. Tillilihaa ja lihakeittoa ei tarjoilla enää kouluruokina vähäisen suosionsa takia Rautalammilla.
Ravitsemuspäällikkö Pöntisen mukaan kasvissosekeitto sen sijaan on hyvin suosittu kouluruoka ja sitä tarjoillaan Matti Lohen koululla myös huomenna maanantaina – ja jälkiruokana luvassa on täytekakkua.
Rautalammin paikallinen erikoisruoka on tohraperuna. Ruoka koostuu keitetyistä perunoista, sianlihasta ja sipulista: kaikki sekaisin. Lisukkeena tarjoillaan puolukkahilloa.
Ulkonäöltään tohraperuna ei vaikuta niin herkulliselta, mutta koululaiset tykkäävät kouluruokailuun kuuluvasta paikallisesta erikoisherkusta - ja paljon!
Jatkossa Rautalammin koulussa on pohdittu, että tarjolle tulisi joka päivä yksi kasvisruoka, kun nyt viikossa on ollut yksi kasvisruokapäivä. Vuoden alusta Rautalammilla kunnanjohtajana toiminut Sepponen tunnustautuu itsekin kasvissyöjäksi. Hänen oma suosikkinsa aikoinaan Simpeleen yläasteella oli kesäkeitto ja -inhokki puolestaan tilliliha.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen THL:n uusimpaan kouluterveyskyselyyn osallistui yli 70 000 peruskoulun 8.-ja 9.-luokkalaista vuonna 2017.
Kärkikunnissa kouluruokaan on panostettu myös euroissa. Laskennallinen ateriahinta oppilasta kohden päivässä on Rautalammilla 3,32 euroa. Koko maan keskiarvo on 2,79 euroa.
Lähiruoka saattaa olla myös vähän kalliimpaa, "mutta pienessä kunnassa pitää varmistaa, että asukkaat ovat tyytyväisiä – kilpailu asukkaista on kovaa", kunnanjohtaja Anu Sepponen tietää.
Rautalammin koulun keittiöllä on hiljattain ollut vierailemassa ja kokkaamassa syyrialaisia ruokia Rautalammille kotoutunut syyrialaisrouva. Rautalampi on ottanut neljän viimeisen vuoden aikana syyrialaisia lapsiperheitä asumaan kuntaan.
Emäntä Ritva Pöntinen kertoi, että heillä on ollut mielenkiintoista ja antoisaa oppia uusia asioita ja tapoja. Suomalainen ja syyrialainen ruokakulttuuri poikkeavat niin paljon toisistaan, että syyrialaislapsilla oli aluksi vaikea tottua makueroihin. Kun vanhimmat oppilaat ovat nyt olleet noin pari vuotta koulussa, niin suomalainen ruoka on alkanut maistua.
Rautalampi on noin 3 200 asukkaan kunta Pohjois-Savon eteläosassa. Naapurikunnista Vesanto pärjäsi niin ikään THL:n kouluruokakyselyssä hyvin: vain 11 prosenttia Vesannon kaseista ja ysiluokkalaisista kertoi jättävänsä syömättä koulun tarjoaman lounaan kerran tai useammin viikossa.
Naapurissa sijaitsevissa Hankasalmen ja Pieksämäen kunnissa kouluruoan laistavia oli 40 prosenttia vastaajista ja Konnevedelläkin lähes joka kolmas.
Vertailun vuoksi: Helsingissä 42 prosenttia 8. ja 9. luokan oppilaista kertoi kyselyssä jättävänsä ainakin kerran viikossa kouluruoan väliin.
Lue lisää aiheesta: Yle: Kouluruoka maistuu pienissä kunnissa, kaupungeissa moni jättää syömättä
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
