Madventuresin Riku Rantala: "En käsitä, miksi Suomen julkisissa palveluissa tarjotaan yhtään ulkomaalaista lihaa"
Miten tuotannon vastuullisuus saataisiin muutettua rahaksi? Miksi kuluttajien arvostus ei kanna kaupan hyllylle asti? Muun muassa näitä pulmia puitiin MTK:n lihapaneelissa.
Julkiset ruokahankinnat tulisi tehdä vastuullisesti, pohdittiin lihaseminaarissa. Kuva: Markku VuorikariSuomalainen liha on muuhun Eurooppaan verrattuna turvallista, puhdasta ja jäljitettävää. Miksei sitä siitä huolimatta arvosteta tarpeeksi, Vastuullisen lihan Suomi -seminaarin panelistit ihmettelivät.
Suomalaisia tuotantoeläimiä esimerkiksi lääkitään antibiooteilla hyvin vähän. Tanskassa antibioottien määrät ovat kaksinkertaisia ja Espanjassa yli kymmenkertaisia.
MT:n päätoimittajan Jouni Kemppaisen juontamassa tilaisuudessa olivat puhumassa ETT:n toiminnanjohtaja Ina Toppari ja Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Perttu Virkajärvi.
Seminaari keräsi Helsinkiin 300 liha-alan asiantuntijaa, tuottajaa ja aiheesta kiinnostunutta.
Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä (kesk.) nosti esiin kysymyksen siitä, miten tuotannon vastuullisuus saataisiin muutettua rahaksi.
Sekä HKScanin toimitusjohtaja Tero Hemmilä että Keskon päivittäistavarakaupan toimialajohtaja Ari Akseli korostivat kaupan ja brändin merkitystä tuotannolle.
”Kauppa haluaa luoda arvoa yhdessä teollisuuden kanssa”, Hemmilä totesi.
Samaa mieltä oli myös Madventuresista tunnettu toimittaja Riku Rantala: ”Kuluttajalle pitäisi tehdä näkyväksi kaupassa olevan lihan ympäristövaikutukset ja antaa selitys hinnalle.”
Akselin mukaan liha on osittain hintakilpailun seurauksena aivan liian halpaa.
Sitran vanhemman neuvonantajan Oras Tynkkysen mielestä on ikävää, että vaikka kyselytuloksissa kotimaista lihaa arvostetaan, kuluttajien päätöksiin kaupan hyllyllä se ei siirry.
Tilaisuudessa pidetyn käsiäänestyksen perusteella liki kaikki paikallaolijat kuitenkin kokivat kaupan asenteen tuottajia kohtaan parantuneen viime vuosina.
Akselin mukaan erikois- ja pienpanimo-oluiden brändäys onnistui, ja nyt ne ovat erittäin suosittuja. Hän ihmetteli, miksei vastuullisesti tuotettua lihaa saada brändättyä yhtä hyvin.
Vastuullisia valintoja ei voi kuitenkaan jättää yksin kuluttajan harteille.
”Kun julkisilla veroeuroilla tehdään hankintoja, niissä pitäisi aina painottaa vastuullisuutta”, kansanedustaja Jari Myllykoski (vas.) painotti.
”Henkilökohtaisesti en käsitä, miksi suomalaisissa julkisissa palveluissa tarjotaan yhtään ateriaa, jossa on ulkomaalaista lihaa”, Rantala linjasi ja samaa mieltä olivat muutkin panelistit.
”Muuhun Eurooppaan verrattuna kaikki täällä tuotettu liha on premium-lihaa”, sikayrittäjä Taru Antikainen kertoi suomalaisen lihan laadusta ja tuotannosta.
Vihreiden kansanedustajanakin toiminut Tynkkynen ehdotti antibioottiveron ottamista käyttöön.
Koska suomalaisessa tuotannossa käytetään niin vähän antibiootteja, parantaisi lääkemäärien mukaan verotus kotimaisen tuotannon asemaa.
Perttu Virkajärvi painotti esityksessään päästöjen suhteuttamista. ”Sillä on vaikutusta, mihin verrataan. Verrataanko herneisiin vai ulkomaiseen nautaan?”
Virkajärven mukaan kritiikki lihantuotantoa kohtaan on oikeutettua erityisesti alueilla, joilla se aiheuttaa ongelmia myös maankäytölle, pohjavesille ja ravinnekierrolle.
”Kyllähän tällaista tuotantoa kuka tahansa maatalousalan ammattilainen kritisoisi. Onko kestävää, että vedet pumpataan pohjavesistä, jotka eivät uusiudu?” hän sanoi viitaten esimerkiksi Etelä-Amerikan suurin nautatiloihin.
Virkajärven mukaansa suomalaisen maatalouden päästöt saavat kohtuuttoman suuren roolin varsinkin numeroita katsottaessa. Vaikka kaikki toimet päästöjen vähentämiseksi ovat tärkeitä, pitäisi niitä silti suhteuttaa.
”Toivoisin, että jos jokin keino on yhdeksän kertaa tehokkaampi kuin jokin toinen, se saisi julkisuudessakin vähintään kahdeksan kertaa enemmän palstatilaa.”
Lue myös: ETT:n Toppari Vastuullisen lihan Suomi -seminaarissa: Eläinten terveys on Suomessa huippuluokkaa
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
