Virolaisperheellä oli vain 2000 markkaa rahaa Suomeen tullessaan – Nyt he pyörittävät yli 3 miljoonan euron kalaliikettä Myrskylässä

Lilli Leps valittiin viime vuonna Myrskylän Vuoden yrittäjäksi. Lilli ja Toomas Leps kiittävät Myrskylän kuntaa ja yhteisöä, sillä niiden tuki on ollut tärkeä yrityksen menestykselle. Kuva: Kari Salonen

Haukea, siikaa, lohta – 60 prosenttia Myrskylän Savun kalasta tulee kotimaasta. Kuva: Kari Salonen

Myrskylän Savussa eletään vuoden kiireisintä aikaa. Savustusuunit tupruttavat kuumina yötä päivää ja kalaleikkurit suoltavat filettä viipaleiksi. Laadukas savukala on löytänyt tiensä herkkusuiden joulupöytiin.

Kalaliikettä pyörittää tehokas pariskunta Lilli ja Toomas Leps. Lepsit muuttivat nuorena perheenä kahden lapsen kanssa VIrosta Suomeen vuonna 1991. Paikaksi valikoitui itäuusmaalainen maalaiskunta Myrskylä, koska Lilli oli kokki ja sai töitä Myrskylän vanhainkodista keittiöapulaisena.

"Oltiin uteliaita. Maailma avautui silloin virolaisille, pääsi näkemään muutakin kuin Neuvostoliittoa. Tarkoitus oli tulla katsomaan vuodeksi, millaista elämää täällä eletään", Lilli Leps muistelee.

Vuosi on venynyt vuosikymmeniksi. Perheeseen syntyi Suomessa kolmas lapsi ja kaikki ovat kotiutuneet tänne.

Lilli opiskeli Suomessa ravitsemusteknikoksi ja Toomas sai töitä Myrskylän Savustamosta. Lilliäkin pyydettiin töihin savustamon vientiprojektiin, koska hän osaa venäjää.

Vuosien työn jälkeen Myrskylän Savustamo päätyi Lepsien omistukseen. Nimi muuttui Myrskylän Savuksi ja Lillistä tuli sen toimitusjohtaja.

Nainen kalaliikkeen johdossa on harvinaisuus alalla.

Lilli Leps on tyytyväinen asemaansa. "Työ on ihanaa, mutta täytyy olla sitkeä ja määrätietoinen ja suhtautua asioihin positiivisesti", Lilli Leps sanoo ohjenuorakseen.

Sitkeyttä on tarvittu, sillä kun Lepsit muuttivat Suomeen, heillä oli vain isältä lainatut 2 000 markkaa rahaa. "Koska muutimme maaseudulle, ensimmäiseksi piti hankkia auto, että pääsi liikkumaan. Rahat olivat vähissä. Muistan, kun sain maanviljelijäperheeltä perunoita ja piti päättää, ostanko voita vai suolaa, kun ei ollut varaa molempiin. Ostin voita, kun ajattelin, että siinä on suola mukana."

Nyt Myrskylän Savun liikevaihto on 3,2 miljoonaa euroa ja yrityksessä kaksitoista vakituista työntekijää Lepsien lisäksi.

Suosituin tuote Myrskylän Savussa joulun alla on kylmäsavukala, mutta myös lämminsavustettua ja graavia kalaa menee paljon. Kotimaista kalaa on 60 prosenttia. Tuotteita tehdään lohesta, kirjolohesta, siiasta, hauesta.

"Norjan lohen osuus meinaa koko ajan nousta. Haluaisimme pitää kotimaisen kalan osuuden korkeana, mutta saatavuus on ongelma", Lilli Leps sanoo.

Suurimpana haasteena Leps pitää hektisyyden hallintaa. Kala on tuoretuote, joka säilyy vähän aikaa. Hygieenisyyden kanssa on oltava todella tarkkana, ja tuotannon pitää koko ajan olla ajan tasalla, sillä toisin kuin jotkut kilpailijat, Myrskylän Savu pyrkii valmistamaan kaikki graavit ja kylmäsavukalat tuoreesta kalasta.

Lilli Leps kokee nykyisin olevansa puoliksi virolainen, puoliksi suomalainen. Kun tarkkaan kuuntelee, Lillin puheesta kuulee virolaisen nuotin, vaikka hän omaksui suomen kielen jo lapsena karjalaiselta mummoltaan.

Lepsien joulupöydässä on niin virolaisia kuin suomalaisia perinneherkkuja.

Virolaiseen joulupöytään kuuluu aina mustamakkara, haudutettu hapankaali ja mureaksi kypsytetty joulukinkku. "Tapolan mustamakkara sopii hyvin, syömme sitä uunissa paistettuna puolukkahillon kanssa."

Laatikoita ja kalaa ei Viron joulupöydässä harrastettu, mutta silliä kyllä. Lepsien pöytään laatikot kuuluvat siinä missä mustamakkarakin.

"Nykyään, kun ihmiset siirtyvät lihasta kalaan, niin myös savukalaa syödään Virossa jouluna", Lilli Leps tietää.

Myrskylän Savu

Toimitusjohtaja Lilia "Lilli" Leps.

Päätuotteet lämmin- ja kylmäsavustettu sekä graavi kala.

Liikevaihto 3,2 miljoonaa euroa.

12 työntekijää, joulusesonkina lisäksi 7 tilapäistä.