Chili on jo perusmauste - Wille Vaalivirta janoaa poltetta

Poltteessa on lajikekohtaista vaihtelua. Joku lämmittää koko suuta, joku polttaa kieltä, joku tuntuu vasta kurkussa. Keskellä alhaalla olevat suurimmat chilit ovat Aji Cristal-lajiketta ja siitä oikealle Brown Large Habanero, Trinidad Scorpion, Champion, Chero Roxa, Pepperoni, Manaus, Caribbean Red Habanero. Keltainen chili on Lemon Drop ja oranssi on Fatalii. Kuva: Jaana Kankaanpää

Perusmausteet suola ja pippuri ovat monessa taloudessa saaneet seuraa chilistä.

Jo lähes puolet suomalaisista käyttää chiliä perusmausteena.

Meiran maustebarometrin mukaan chilien myynti on kasvanut alkuvuonna 20 prosenttia viime vuodesta.

"Maustebarometri paljastaa, ettei trendi ole laantumassa tänäkään vuonna", Meiran maustamistuotteiden tuoteryhmäpäällikkö Johanna Martikainen kertoo tiedotteessa.

Martikaisen mukaan myös chilivalikoima on monipuolistunut viime aikoina huomattavasti. "Ihmiset kaipaavat sekä arki- että juhlaruoassaan erilaisia tulisuusasteita ja makumaailmoja."

Chili on kerännyt ympärilleen aktiivisia harrastajia. Wille Vaalivirta on kasvattanut lähes kahtasataa lajiketta eikä innolle näy loppua.

"Keräilyksihän tätä voisi sanoa jollain tasolla, koska lajikkeita tulee haalittua", Vaalivirta kertoo. Kaukaisimmat siemenet ovat ystävien välityksellä tulleet Kiinasta, Nepalin vuoristosta ja Chilen maalaistorilta.

Chilin aiheuttama tulisuuden tuntemus saa aikaan endorfiiniryöpyn kehossa, joka tuntuu hyvänolon tunteena.

"Kunhan polte tasaantuu suussa, niin on samanlainen olo, kun olisit käynyt juoksulenkillä tai saunonut", kertoo Vaalivirta.

Suomen Chiliyhdistyksen jäsenenä hän on käynyt chilimiiteissä eli tapaamisissa. Kokoustamisen ja chilinmyynnin lisäksi miiteissä katsotaan, kenen suu kestää mitäkin.

"Kyllä vähän täytyy omia rajojaan hakea. Sitten kun niitä rajanhakijoita on vähän useampi, niin joukossahan tyhmyys aina tiivistyy", 31-vuotias Vaalivirta sanoo. Hän kehuu suomalaisten chiliharrastajien tietotaitoa ja osaamista. "Jotenkin sellainen sopivan vinksallaan oleva kansa innostuu tällaisesta", hän pohtii.

Yksinkertaisimmillaan chilinkasvatukseen riittää ruukku ikkunalaudalla, mutta kuten muihinkin harrastuksiin, myös chilinkasvatukseen saa menemään rahaa.

"Tähän voi käyttää vaikka kaikki rahansa tai sitten pärjää ihan puupennibudjetilla", Vaalivirta kertoo. Hän on kokeillut tarkkuutta vaativaa vesiviljelyä, jolla saa nopeaa kasvua ja isoja satoja, mutta ei silti sille täysin lämpene. Multa on hänen suosikkinsa kasvualustaksi. Parhaimpina vuosina satoa on tullut likemmäs 20 kiloa.

Chilien kasvatus ja syöminen ovat hänelle yhtä tärkeitä, mutta jos toinen pitäisi valita, niin hän valitsisi syömisen.

"Joskus tulee se fiilis, kun ottaa chilin ja puraisee, että pitikö taas. Piti, ja tulee pitämään jatkossakin."

Perinteiseen suomalaiseen kalakeittoon ja makaronilaatikkoon chili käy Vaalivirran mukaan hyvin, mutta on olemassa yksi ruokalaji, jonka hän jättää chililtä rauhaan.

"Muikut ja perunamuusi on sellainen, mihinkä en lähtisi sitä sotkemaan."