Vaatimattomat, mutta parhaat piparit – kahvikuppien muuntaminen desimittaan on osa tätä jouluperinnettä
Vanhalla viipurilaisella reseptillä tehty helposti hajoava piparkakkutaikina vaatii tarkkuutta pellille siirrossa sekä paistoajassa, mutta lopputulos palkitsee suussa sulavalla rapeudellaan.
Vanhalla viipurilaisella ohjeella syntyy ihanan rapeita pipareita. Kuva: Terhi TorikkaReseptikirjan oikeaa sivua ei tarvitse etsiä. Kihlajaislahjaksi saatu Karjalainen keittokirja aukeaa lähes itsestään oikeasta kohdasta. Tosin väliin on ilmeisesti viimeksi tippunut pisara siirappia, joka on saanut sivut tarttumaan hieman toisiinsa.
Perinnereseptejä sisältävän kirjan käytetyimmässä kohdassa on ohjeita erilaisiin pikkuleipiin. Lusikkaleipien ja herrasväen piparkakkujen vieressä on koreilematon otsikko: ruskeat piparkakut. Lisämainintana ohjeen lopussa lukee, että se on peräisin 1930-luvulta ja Viipurista. Omat sukujuureni juontavat myös osittain luovutetun Karjalan alueelle, mikä tuo oman tunnelmansa reseptin käyttämiseen, vaikka se ei suoraan suvusta olekaan.
En muista miten päädyin ruskeita piparkakkuja ensimmäisen kerran kokeilemaan. Sen jälkeen siitä on kuitenkin tullut perinne, josta myös kouluikäiset lapset jo hyvissä ajoin ennen joulua muistuttavat. Tehdäänhän taas sitten niitä ”vanhan reseptin” pipareita. Ensimmäinen taikina tehdään joulukuun alussa ja toinen vielä lähellä aattoa. Munia, sokeria, sulaa voita, siirappia, vehnäjauhoja ja soodaa. Yksinkertainen taikina maustetaan vain neilikalla ja kanelilla. Sitten se tekeytyy yön yli kylmässä.
Ohueksi kaulittava ja lämmetessään helposti hajoava taikina vaatii tarkkuutta piparien pellille siirrossa sekä paistoajassa, mutta lopputulos palkitsee suussa sulavalla rapeudellaan. Jokusen kerran olen korvannut osan vehnäjauhoista karkeilla ruisjauhoilla. Se tuo mukavan rustiikkista tuntumaa, mutta saa hylkytuomion lapsilta.
Lisävivahteen tämän vaatimattoman, mutta erinomaisen piparitaikinan valmistukseen tuo se, että reseptin mitat on ilmoitettu kahvikuppeina ja grammoina desilitrojen sijaan. Joka vuosi lasken uudelleen vastaavuuksia. En merkitse niitä muistiin, koska laskeminen on osa tärkeän jouluperinteen tunnelmaa.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
