Ruokamaku jalostuu halki elämän: Oliivit kummittelivat vuosia makualueella, joka ei hivellyt omia makunystyröitäni, myöhemmin ne siirtyivät muutaman nyrpistelyn jälkeen inhokkilistalta neutraalille vyöhykkeelle
Kolmenkympin korvilla pakottauduin asennoitumaan oliiveihin avoimemmin.Lasten itse täytettävissä muistojen kirjoissa luetellaan monesti lempielokuvia, suosikki- ja inhokkiruokia sekä tulevaisuuden toiveammatteja.
Harvoin nämä alle kymmenvuotiaan tulevaisuudensuunnitelmat toteutuvat sellaisenaan. Kuviot menevät uusiksi ensin teininä, sitten nuorena aikuisena.
Myös kulinaristiset taipumukset muuttuvat. Lapsena lempiruokani oli pizza. Inhokiksi ylitse muiden nousi yleensä valkosipuli. Kun lopulta aikuisuuden kynnyksellä opin tykkäämään valkosipulin voimakkaankitkerästä mausta, oli lempiruokani vaihtunut jouluruokaan.
Nuorena aikuisena pystyin syömään kaikenlaisia eksoottisiakin ruokia mielenkiinnolla ja hyvällä ruokahalulla. Vain oliivit kummittelivat vuosia jollain hankalasti määriteltävissä olevalla, kirpeänhappamalla makualueella, joka ei hivellyt omia makunystyröitä.
Monet tuttavat kuitenkin kehuivat oliivien makua. Kolmenkympin korvilla pakottauduin asennoitumaan oliiveihin avoimemmin. Kun kävin Subwayssa syömässä, valikoin ne annokseen. Välimerellisissä ruokapaikoissa en enää vältellyt oliiveja.
Ja kas, oliivit siirtyivät muutaman nyrpistelyn jälkeen inhokkilistalta neutraalille vyöhykkeelle.
Ihmisen makuaisti ja siihen kiinnittyvät mieltymykset ovat muutoksessa halki elämän. Moni outokin maku muuttuu neutraaliksi, kun sille altistuu riittävän monta kertaa.
Tuskin olen vielä 36-vuotiaanakaan makumieltymysteni viimeisellä rannalla. Vain muutos on pysyvää, ihmisen suussa ja päässäkin.
Kirjoittaja on MT:n Keski-Suomen aluetoimittaja.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
