Suomesta kasvoi muutamassa vuosikymmenessä super- ja hypermarkettien maa – suurmyymälät nappaavat 70 prosenttia ruokakaupasta, isoimpien valikoimissa kymmeniä tuhansia tuotteita

Kuva: Jukka Pasonen

Oli aika, jolloin kaupoista sai mandariineja ainoastaan joulun alla. Nykyään mandariineja, satsumoita, klementiinejä ja kymmeniä muita sitrushedelmiä on tarjolla ympäri vuoden.

Valikoimat, kuten kaupatkin, ovat kasvaneet hurjasti. Suomalaiset suuntaavat ostoksille jopa kymmenien tuhansien neliöiden automarketteihin, joissa saa kulumaan aikaa ja rahaa. Toisaalta ostostentekoa helpottaa, että lähes kaiken tarvittavan urheiluvaatteista ja elektroniikasta erikoisoluisiin ja pizzajauhoihin saa saman katon alta.

Harmillista kehityksessä on se, että isot marketit jyräävät alleen pieniä. Etenkin kyläkauppoja on kuollut huimaan tahtiin. Vuonna 2002 niitä sinnitteli vielä 704 kappaletta, kun vuonna 2019 jäljellä oli 213.

Vuosituhannen vaihteesta kaikenkokoisten päivittäistavarakauppojen yhteismäärä on vähentynyt noin tuhannella. Vuonna 2019 kauppoja oli noin 2 800.

Myymälätyypeistä yleisimpiä ovat nykyään suuret supermarketit, joiden pinta-ala ylittää tuhat neliötä. Ne ja yli 2 500 neliön hypermarketit vastaavat jo noin 70 prosentista Suomen elintarvikejakelusta. Suurimmissa marketeissa myymäläneliöitä on kymmeniä tuhansia.

Päivittäistavarakauppa ry:ssä nähdään, että alle tuhannen neliön myymälöillä on tärkeä rooli siinä, että koko Suomi voi pysyä asuttuna. Kyliltä on saatava ostettua maitoa ja leipää. Esimerkiksi kaikilla vanhuksilla ei ole mahdollisuutta autoilla ostosreissuille hypermarketteihin.

Päivittäistavarakaupan myynti on tuplaantunut vuosituhannen vaihteesta. Osan siitä on toki tuonut Suomen väestön kasvu. Kuva: Petteri Kivimäki

Suomalaiset käyttävät entistä enemmän rahaa ruokakaupoissa. Vuonna 2001 niissä tehtiin ostoksia 10,14 miljardilla eurolla. Vuonna 2019 rahaa pistettiin palamaan 18,24 miljardia euroa. Koronavuonna 2020 määrä kasvoi 19,8 miljardiin euroon.

Toki ruokakaupoissa on nykyään laajempi valikoima esimerkiksi siivous- ja hygieniatuotteita, joita aiemmin ostettiin erikoismyymälöistä.

Kulutuksen kasvussa on myös huomioitava, että väkiluku on kasvanut vuoden 2001 noin 5,18 miljoonasta nykyiseen 5,53 miljoonaan.

S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Sampo Päällysaho kertoo, että suurimmassa Prismassa on myynnissä noin 25 000 päivittäistavaratuotetta. S-marketeissa tuotteita on noin 10 000 ja pienmyymälöissä eli Saleissa ja Alepoissa noin 5 000.

Luvut ovat samaa suuruusluokkaa K-ryhmällä, jonka suurimmissa myymälöissä on tarjolla noin 30 000 tuotetta.

Valikoimia täydennetään sesongeittain ja alueittain.

Prismoissa keskiostos on suurempi kuin pienmyymälöissä. Päällysahon mukaan asiakkaiden ajankäyttöä myymälöissä ei ole tarkasti mitattu.

S-ryhmän päivittäistavaroiden myynti on kasvanut kymmenessä vuodessa yli 40 prosenttia. Ketju on paisunut Suomen suurimmaksi noin 46 prosentin markkinaosuudella päivittäistavarakaupasta.

K-ryhmän päivittäistavarakauppojen myynti on puolestaan tuplaantunut vuodesta 2000.

Koronapandemian aikana suomalaiset ovat hassanneet ruokakaupoissa enemmän rahaa. K-kaupoissa myynnin lisäys on ollut noin 20 prosenttia.

Kuva: Jukka Pasonen

Ensimmäinen suuri K-Citymarket avattiin Lahden Paavolaan vuonna 1971. Seuraavana vuonna avattiin Prisma Jyväskylän Seppälään. Nyt hypermarketteja on noin 260.

Osa kunnista suhtautuu suurkauppojen rakentamiseen nihkeästi, eikä suostu kaavoittamaan niille rakennuspaikkoja. Pelkona on, että jättiläinen syö pienemmät kaupat ja näivettää kunnan keskustan.

Päällysaho vahvistaa, että myymälän rakentaminen uuteen paikkaan on aina pitkäjänteinen prosessi, johon suhtaudutaan eri paikoissa eri tavoin.

K-ryhmän kauppias- ja kauppapaikkatoiminnoista vastaava johtaja Juhani Rontu kertoo, että neuvottelut uuden kaupan suuryksikön perustamisesta voivat kestää muutamasta vuodesta 20 vuoteen.

"Asukkaat toivottavat yleensä isomman kaupan laajemmat valikoimat ja paremmat palvelut tervetulleeksi", Rontu toteaa.

Ensimmäinen suuri K-Citymarket avattiin Lahden Paavolaan vuonna 1971. Seuraavana vuonna avattiin Prisma Jyväskylän Seppälään. Nyt hypermarketteja on noin 260. Nykyisin Jyväskylässä on kaksi Prismaa: kuvan Keljonkankaalla ja Palokassa. Kuva: Petteri Kivimäki

Uusia suuria hypermarketteja avataan nykyään suhteellisen harvoin. Viimeisten kymmenen vuoden aikana K-ryhmä on avannut vain kolme uutta hypermarkettia Poriin, Sastamalaan ja Seinäjoelle.

"Toisin kuin monesti ajatellaan, hypermarketit eivät juurikaan aiheuta pienempien ruokakauppojen loppumisia, koska tarvetta on erilaisille kaupoille. Lopetukset johtuvat yleensä kauppapaikan ominaisuuksista, kuten heikosta kunnosta, tilojen sopimattomuudesta ja siitä, ettei nykyvaatimuksia pystytä täyttämään", K-ryhmän Juhani Rontu selventää.

Asiakkaat yksinkertaisesti vähenevät muuttotappioalueilla ja vanhoissa lähiöissä.

Harva suomalainen asioi vain yhden kokoluokan kaupoissa. Yleistä on, että yhdestä ostetaan viikon pääostokset ja toisessa piipahdetaan hakemaan etäpäivän lounasta tai iltapalatarpeita. Lähikaupoille on yhä tarvetta.

Lisäksi ruokaostokset siirtyvät entistä enemmän verkkoon. Korona-aika on siivittänyt kehitystä, kun kotisohvalla ei tarvitse läträtä käsidesillä ja mittailla turvavälejä.

Lue myös:

MT testasi: Pieni vai iso kauppa? Minkä valikoimassa häviää, sen asioinnin sujuvuudessa voittaa