Ymmärrys allergioista paranee, ja siitä on apua muun muassa ristiallergioista kärsiville: ”Allergioissa pitäisi välttää turhaa välttelyä”

Esimerkiksi keliakian hoitoon ei voida käyttää antihistamiinia, koska sen syntymekanismi on erilainen kuin allergioissa. Kuva: Carolina Husu

Jos henkilöllä on keliakia, laktoosi-intoleranssi ja maapähkinäallergia, kuinka monta ruoka-aineallergiaa hänellä on?

Vastaus on yksi: hän on allerginen maapähkinöille.

Keliakia ja laktoosi-intoleranssi aiheuttavat nekin lukuisia rajoitteita ruokavalioon, mutta niiden syntymekanismi on erilainen kuin allergioissa.

Laktoosi-intoleranssi tarkoittaa, ettei ihmisellä ole suolistossaan laktaasi-nimistä entsyymiä, joka pilkkoisi maidon laktoosia. Keliakia on puolestaan autoimmuunisairaus, jossa viljatuotteiden sisältämä gluteeni vaurioittaa ohutsuolen limakalvon nukkaa.

Allergia sen sijaan tarkoittaa, että ihmisen puolustusjärjestelmä toimii turhan tehokkaasti jotain sinänsä vaaratonta asiaa, kuten ruokaa tai siitepölyä, vastaan.

Allergioihin liittyy melkoinen termiviidakko, jonka taltuttamisessa auttaa Allergia-, iho- ja astmaliiton asiantuntija Katariina Ijäs.

Ruoka-aineallergia eroaa esimerkiksi siitepölyallergiasta siinä, ettei ruoka-aineallergian hoitoon voida käyttää antihistamiinia, vaan hoitokeinona on ruoka-aineen välttely.

Ruoka-aineallergioita on kahta tyyppiä: välittömiä oireita aiheuttavia ja suolisto-oireisia, Ijäs kertoo. Lisäksi ruoka-aineallergiat voivat johtua kahdesta syystä eli varsinaisesta ruoka-aineesta tai sitten toisen allergian aiheuttamasta ristiallergiasta.

Varsinaiset ruoka-aineallergiat ovat sitä yleisempiä, mitä pienemmistä lapsista on kyse. Ijäksen mukaan jopa 30 prosentilla pikkulapsista epäillään ruoka-aineallergiaa ja 3–9 prosentilla todetaan sellainen.

Yleisimpiä lapsilla allergiaa aiheuttavia ruokia ovat maito, vehnä ja kananmuna, mutta valtaosa näistä allergioista väistyy kouluikään mennessä.

Ruoka-aineallergioiden aiheuttamat oireet vaihtelevat kitalaen kutituksesta iho-oireisiin ja jopa henkeä uhkaaviin anafylaktisiin reaktioihin.

Henkeä uhkaavia reaktioita aiheuttavat yleisimmin kala, pähkinät ja maapähkinät, ja nämä allergiat ovat samalla niitä, jotka harvemmin katoavat iän karttuessa.

Ijäksen mukaan tutkimuksiin on syytä hakeutua aina, jos kyseessä on pikkulapsen allergiaepäily tai jos minkä tahansa ikäisellä henkilöllä epäillään vakavaa allergiaa.

Henkeä uhkaava allergia vaatii vaaranpaikkojen tunnistamista.

Ijäs huomauttaa, että viime vuosina esimerkiksi cashewpähkinäallergia on alkanut yleistyä Suomessa, ja henkeä uhkaavan reaktioon saattaa vakavimmin allergisilla riittää jopa yksi milligramma cashewpähkinää. Tällainen määrä voi esimerkiksi siirtyä pähkinöiden syönnin jälkeen käsistä seuraavaan pintaan, jota sormet koskevat.

”Erittäin vakavissa allergioissa kodin ulkopuolella syöminen saattaa käydä hyvinkin hankalaksi. Ei kukaan silti itselleen hengenvaarallista allergiaa ole halunnut, joten toivoisin tässä asiassa ymmärrystä itse kultakin”, Ijäs huomauttaa.

Kuten sanottua, ruoka-aineallergia voi olla myös ristiallergian aiheuttamaa. Esimerkiksi koivun siitepölyallergia aiheuttaa useille ristiallergiaoireita, sillä koivun siitepölyn proteiinirakenne on samankaltainen kuin esimerkiksi porkkanan tai omenan.

”Varsinaiseen ruoka-aineallergiaan verrattuna ristiallergiat ovat yleensä miedompia ja harvoin henkeä uhkaavia. Nykyään allergiatestausmenetelmät ovat onneksi kehittyneet niin, että varsinaiset allergiat osataan eritellä ristiallergioista”, Ijäs kuvailee.

Vielä muutama vuosikymmen sitten ihmisellä saatettiin siis todeta esimerkiksi porkkana-allergia, vaikka varsinainen syypää oli koivun siitepöly eikä porkkana välttämättä aiheuta oireita kuin koivun siitepölykaudella. Tällä on merkitystä siinä, että allerginen oppii elämään allergioidensa kanssa eikä rajoita ruokavaliotaan tarpeettomasti.

”Allergioissa pitäisi välttää turhaa välttelyä, mutta ottaa omat ja muiden oireet vakavasti”, Ijäs tiivistää.