Siirry pääsisältöönSiirry hakuun
Siirry sivupalkkiinSiirry alaosaan
  • Puuroa jo 8 000 vuotta, ei ihme jos kyllästyttää!

    Jo esihistoriallisen ajan ihmiset söivät erilaisia puuroja ja keittoja. He myös osasivat erottaa maidon eri komponentteja.
    Ihmiset söivät puuroa jo 7100 vuotta eaa.
    Ihmiset söivät puuroa jo 7100 vuotta eaa. Kuva: Jaana Kankaanpää

    Kyllästyttääkö puuron syöminen joka aamu? Tuntuuko se liian tavalliselta, joltain, mitä on tullut syötyä aina? Ei ihme, sillä ihmiset ovat syöneet puuroa jo pitkään. Keski-Turkista löytyneiden astiajäännösten analyysissä on käynyt ilmi, että jo esihistoriallisten ihmisten perusruokaa olivat erilaiset puurot ja keitot.

    Çatalhöyük, joka sijaitsee nykyisen Keski-Turkin alueella, oli vuosien 7100eaa. ja 5600eaa. välisen ajan yksi suurimmista maanviljelijöiden asuttamista alueista. Vieri viereen rakennettujen talojen jäännöksistä on löytynyt erilaisia astioita, joiden sisältöä analysoimalla on saatu selville sen ajan ruokapöydän antimet.

    Astioiden sisältöjen jäännöksistä on löytynyt viljoja, sekä jäämiä maidosta ja lihasta.

    Tutkijoiden tekemän rasvahappoanalyysin avulla on saatu selville, että esihistoriallisen ajan ihmiset käyttivät ravinnokseen vuohen, lampaan ja nautakarjan maitoa. Näiden eläinten luita on löydetty kylän jäännösten liepeiltä, joten todennäköisesti myös liha on tullut näistä maitoa tuottaneista eläimistä.

    Useista astioista löytyi samaan aikaan monen eri ruoka-aineen jäännöksiä, mikä tutkijoiden mukaan viittaa siihen, että esihistorialliset ihmiset ovat syöneet erilaisia puuroja tai keittoja.

    Maidon eri komponenttien erottaminen on jäänteiden perusteella ollut hallussa jo Çatalhöyükin ihmisillä. Astioista löytyneiden herajäännösten perusteella proteiinin erottamiselle nesteestä oli jokin tarkoitus.

    Çatalhöyükin löydös on edelleen, 25 vuotta kaivausten jälkeen, yksi merkittävimmistä esihistoriallisen ajan löydöksistä. Tutkijoiden mukaan tulevaisuudessa voidaan saada vielä enemmän tietoa tuon ajan ihmisten ruokavaliosta, kunhan eri kasvilajien proteiinikoostumukset saadaan sekvensoitua. Tällä hetkellä esimerkiksi virnojen proteiinikoostumuksista on sekvensoitu vain 6, kun esimerkiksi vehnällä niitä on lähes 145 000 erilaista.

    EurekAlert! -verkkolehden julkaisemaan tiedotteeseen pääset tästä.