Tuleeko kahvista kohta harvojen herkku — ilmastonmuutos uhkaa kuristaa viljelyn

Iltakahvit tulevana lauantaina 25.3. voi juoda kynttilän valossa, sillä silloin kello 20.30—21.30 vietetään ympäristöjärjestö WWF:n Earth hour -ilmastotapahtumaa. Kuva: Riitta Mustonen

Lämpötilan nousu saa kahvipavut kypsymään nopeammin, mikä heikentää kahvin laatua. Viljely siirtyy korkeammalle, mutta monessa maassa se ei ole mahdollista. 

Suomalaiset juovat eniten kahvia maailmassa, mutta tilanne saattaa muuttua, sillä ilmastonmuutos uhkaa tehdä kahvista arvokasta eliksiiriä.

"Laadukkaan kahvisadon suurin uhka on ilmastonmuutos", sanoo Pauligin kahviliiketoiminnan johtaja Elisa Markula.

Suomalaiset rakastavat arabica-kahvia, joka on vaativin viljeltävä kahvilajike. Se ei kestä kuumuutta ja viihtyy sen vuoksi parhaiten vuorilla.

Kuumuus, kuivuus ja kasvitaudit ovat kuitenkin viime vuosina kurittaneet erityisesti arabica-viljelmiä.

"Jos maapallon keskilämpötilan 2—2,5 asteen nousu toteutuu, arabica-kahvin viljelyyn soveltuva maa vähenee puolella vuoteen 2050 mennessä", sanoo Markula ja viittaa Climatic Change -tutkimusraporttiin. Ilmastonmuutos uhkaa 25 miljoonan kahvinviljelijän toimeentuloa.

Vuoden 2001 kahvikriisin jälkeen viisi eurooppalaista kahviyritystä, mukana Paulig, perusti Coffee and Climate -hankkeen, jonka tavoitteena on auttaa viljelijöitä parantamaan viljelytekniikkaansa ja jakaa hyviä viljelykäytäntöjä avoimesti kaikille.

Kahvisatoja on saatu paranemaan esimerkiksi istuttamalla viljelmille varjostavia kasveja, keräämällä vettä sadevesialtaisiin ja levittämällä kipsiä kasvustojen juurille.

Myös paahtimot pyrkivät ilmastovaikutusten vähentämiseen. Esimerkiksi Pauligin Vuosaaren paahtimossa käyttämästä energiasta on uusiutuvaa 90 prosenttia ja tavoite tämän vuoden loppuun mennessä on, että kaikki on uusiutuvaa. Kasvihuonepäästöt Pauligin kahvikiloa kohti ovat 94 prosenttia pienemmät kuin vuonna 2013.

"Mutta suurin osa kahvin hiilijalanjäljestä syntyy kuluttajan kotikeittiössä", Markula muistuttaa.

Jotta kahvia riittäisi juotavaksi myös lapsenlapsillemme, tulisi muistaa, ettei pidä kahvinkeitintä turhaan päällä, keittää kahvia aina sopivan määrän ja lajittelee kahvipurut biojätteeseen ja tyhjät kahvipussit muovipakkauksien keräyspisteeseen tai energiajätteeksi.