Tuonti paikkaa kotimaisen viljellyn ruokakalan vajetta - Kirjolohi suosikki vuodesta toiseen

Kirjolohen kasvatusta Uudessakaupungissa. Kuva: Antti Raatikainen

Suomalaiset syövät vuodesta toiseen pääasiassa kirjolohta, josta iso osa on peräisin Norjasta ja Ruotsista. Tuontikalaa tarvitaan, koska Suomessa kalantuotanto ei kasva toisin kuin muualla maailmassa.

Norjalaista ja ruotsalaista tuoretta lohta ja filettä tuotiin viime vuonna noin 40 miljoonaa kiloa. Lohikalojen tuonti on noin kaksinkertaistunut kymmenen viime vuoden aikana.

Viime vuonna täällä kasvatettiin ruuaksi 15 miljoonaa kiloa kalaa, josta yli 90 prosenttia oli kirjolohta, ilmenee Luonnonvarakeskuksen (Luke) tuoreesta vesiviljelytilastosta.

Lisäksi viljeltiin siikaa, taimenta, nieriää, sampea, kuhaa ja harjusta. Lisäksi tuotettiin kirjolohen mätiä elintarvikkeeksi runsas 0,4 miljoonaa kiloa.

Vaikka ruokakalaa kasvatettiin puolitoistamiljoonaa kiloa edellistä vuotta enemmän, tuotannon arvo pysytteli entisellään vajaassa 57 miljoonassa eurossa.

Viljelykalat tuotetaan pääosin merillä, lähinnä Ahvenanmaalla. Ruokalaloista vain 2,5 miljoonaa oli peräisin järvistä

Viime vuonna Suomessa toimi 293 kalanviljely-yritystä, joista monella oli useita kalanviljelylaitoksia. Ruokakalaa kasvatettiin 162 laitoksella ja kalanpoikasia 90 laitoksella.

Luonnonravintolammikkoviljelijöitä oli 185.

Lue myös

Chilen levämyrkky nostaa tuontilohen hintaa – suomalainen kasvattaja ei hyödy

Lupabyrokratia ajaa kalankasvatusta Ruotsiin

Suomen tärkeimmän saaliin kalastajille ongelmia: Silakasta saatava hinta laski 20 prosenttia