Ravitsemusterapeutti: "Yritän rohkaista aikuisiakin syömään kuin 4-vuotias lapsi – riittävä ruoka poistaa myös aikuisen stressiä"

Soijapohjainen välipala maistuu Sania Pape-Mustoselle. Alpron käyttämä soija on peräisin Euroopasta ja Kanadasta. Kuva: Jarkko Sirkiä

Ravitsemusterapeutti Hanna Partanen korostaa ruokavaliossa kokonaisuuden merkitystä. "Lapsille erityisen tärkeää ovat yhdessä syöminen ja aikuisen esimerkki." Kuva: Jarkko Sirkiä

Ravitsemussuositukset ovat pysyneet pääpiirteittään samoina vuodesta 1987, muistuttaa ravitsemusterapeutti Hanna Partanen.

"Saamme yleisöltä palautetta, että nehän vaihtuvat koko ajan. Silloin kysymys on ruokatrendeistä, ei suosituksista."

Partaselle kollegoineen trendit ovat epämieluisia, sillä ne voivat keikauttaa ruokavalion yksipuoliseksi.

Ongelmia voi tulla myös ruuan pihtaamisesta. Säännöllisellä ateriarytmillä on merkittävä rooli stressinsäätelyssä.

"Yritän rohkaista aikuisiakin syömään kuin 4-vuotias lapsi. Lapsista huomaamme, miten nälkä vaikuttaa mielialaan. Säännöllinen ja riittävä ruoka poistavat myös aikuisen stressiä. Stressi vaikuttaa vuorostaan voimakkaasti vatsaoireisiin, jotka ovat viime vuosina yleistyneet."

Tällä hetkellä entistä vahvemmin näkyviä virtauksia ovat esimerkiksi ilmaston merkitys, ruuan alkuperä, pienemmät pakkaukset, yksilöllisyys, helppous ja etnisyys.

"Luomusta on tulossa arkipäivää, ja tuotteita suunnitellaan asiakkaiden kanssa", Partanen kertaa Keskon kokoamia ruokatrendejä Alpron vegaanisella aamiaisella.

Kasvisruuasta puhutaan paljon myös ravitsemusterapeutin vastaanotolla. Huoli ilmastosta näkyy Partasen mukaan erityisesti "fleksauksena", jossa sekasyöjä pyrkii lisäämään ravinnossaan kasvisruuan osuutta.

"Suhtautuminen kasvisruokaan on muuttumassa myönteisemmäksi, ja se on nyt varteenotettava vaihtoehto myös miehille, ainakin täällä ruuhka-Suomessa."

Lasten osalta on tärkeää kiinnittää huomiota ruokavalion "välipalaistumiseen". Lapset ja nuoret voivat saada energiantarpeestaan jopa 40 prosenttia muualta kuin pääaterioista.

"Välipalojen on silloin oltava laadultaan hyviä", Partanen painottaa.

Vegaaninen eli täysin kasvipohjainen ruokavalio soveltuu suomalaisten ravitsemussuositusten mukaan myös lapsille. Sen on oltava monipuolinen ja tietyt vitamiinit ja kivennäisaineet on tarvittaessa korvattava ravintolisillä, mikäli kasvipohjaisiin valmisteisiin niitä ei ole lisätty.

Toisaalta vegaaninen ruokavalio voi auttaa esimerkiksi painonhallinnassa ja syötyjen kasviksien määrä nousee helposti suositusten tasolle.

Vain vegaanista ruokaa syövien määrä on Suomessa muutaman prosentin luokkaa. Uusia vegaanituotteita on tullut kauppoihin viime vuosien aikana runsaasti, mutta välillä termit menevät sekaisin myös alan ammattilaisilta.

Lidl julkaisi tammikuussa ilmestyneessä Kodin Kuvalehdessä mainoksen, jossa oli "vegaanisten hampurilaisten" resepti. Raaka-aineissa oli neljä kananmunaa.

"Aikakauslehdissä ilmestyneeseen mainokseemme on päätynyt resepti, joka on virheellisesti otsikoitu vegaaniseksi. Kyseessä on valitettava inhimillinen erehdys", tiedottaja Anna Rissanen vastasi MT:n tiedusteluun.

"Vegaanisen reseptistä saa jättämällä kananmunan pois ja käyttämällä vegaanista majoneesia."

Vegaaniliiton viestintävastaava Tomi Willstedt kertoo, etteivät ongelmat termien väärinkäytössä ole kovin yleisiä.

"Jossain ravintolassa vegaanisuus ei ole erityisen hyvin selvillä henkilökunnalle, mutta alati harvinaisempia sellaiset tapaukset vaikuttavat olevan."

Myös Willstedtin mukaan kasvisruuat ovat erityisesti suurten kaupunkien trendi.

"Isommissa kaupungeissa tilanne ruokavaliotietouden osalta on yleisesti parempi, mutta se johtuu varmasti ihan silkasta kasvissyöjien määrästä. Mitä enemmän kasvisruokavaliota noudattavia asiakkaita ravintolassa käy, sitä paremmin henkilökuntakin siihen tutustuu."

Tilannetta hämmentää valitettavasti vakituiseen käyttöön melko uusi vege-termi, joka ei tarkoita oikeastaan mitään.

"Joskus sillä kuvaillaan vegaanista ruokaa, toisinaan taas lakto-ovovegetaarista, eli kananmunia ja maitoa sisältävää kasvisvoittoista ruokavaliota", Willstedt kertoo.

Yleensä eläinperäisten tuotteiden syöminen vahingossa ei ole vegaanille varsinaisesti vaarallista, mutta allergioiden takia termien pitäisi olla oikein.

"Erilaisista ruoka-aineallergioista kärsivät henkilöt voivat syödä vegaaniseksi merkittyä ruokaa ja pahimmassa tapauksessa saada anafylaktisen sokin syötyään itselleen voimakkaasti allergisoivia aineita kuten kananmunaa, maitoa tai kalaa", Willstedt muistuttaa.

Osa ihmisistä on allergisia myös lihalle. Se on kuitenkin harvinaista.

• Vegaaniliitto määrittelee veganismin eettiseksi vakaumukseksi, jossa pyritään välttämään vahingon tekemistä eläimille niin pitkälti kuin mahdollista. Veganismi ei siis tarkoita pelkkää ruokavaliota, vaan kaikkia kulutusvalintoja, joissa pyritään välttämään eläinperäisiä tuotteita.
• Vegaaniliiton mukaan lähes kaikkien on mahdollista syödä vegaanisen ruokavalion mukaisesti. Se ei kuitenkaan ole automaattisesti ilmastoystävällinen tai terveellinen.
• Vegaanit tarvitsevat ruokavalioonsa B12-vitamiinia lisäravinteena tai B12-vitaminoitujen elintarvikkeiden kautta. Kaikille suomalaisille suositellaan D-vitamiinilisää.
• Myös joidenkin muiden ravintoaineiden saantiin on kiinnitettävä huomiota, sillä sekasyöjille niiden tärkeimmät lähteet ovat eläinperäisiä. Näitä ovat rauta, jodi, seleeni, sinkki ja riboflaviini (B2).
• Vegaaniliitto ohjeistaa suosimaan lähiruokaa. Liiton mukaan lähiruokakulttuurin rakentamisessa on tärkeää, että muutosta haluavat ruoantuottajat ja -kuluttajat tekevät yhteistyötä.