Tuotannon kasvu uhkaa luomu-kananmunan kannattavuutta
Juha Venno kertoo, että luomumunien hinta on laskenut, vaikka ylituotantoa ei ole. Jussi Sauramo Kuva: Viestilehtien arkistoVaikka tuotantokustannukset ovat luomussa korkeammat kuin tavanomaisessa tuotannossa, luomukananmunien kannattavuus on ollut viime vuosina jonkin verran parempi kuin tavanomaisesti tuotettujen. Luomumunat käyvät myös hyvin kaupaksi.
Laitilalaisen luomukananmunantuottajan Juha Vennon mukaan luomutuotannon lisäämistarpeesta on puhuttu ainakin viisi vuotta. Monilla tavanomaisessa tuotannossa olevilla tiloilla on kyllä ollut kiinnostusta luomuun siirtymisestä, mutta käytäntöön asti aikomuksia ei ole viety.
Nyt määrä on kuitenkin lisääntynyt nopeasti. Osaltaan syynä oli häkkidirektiivin tuoma investointipakko.
Viime vuonna luomukananmunatiloja oli kolme enemmän kuin vuotta aiemmin. Vaikka määrällinen kasvu onkin pieni, suhteellinen lisäys on huomattava, lähes kymmenen prosenttia edellisvuodesta.
Vielä huomattavampi on luomutuotannossa olevien kanojen määrän lisäys. Se on kasvanut vuodessa 20 prosenttia.
”Luomuun on tullut mukaan isoja yrittäjiä.”
Vaikka luomumunat käyvät tällä hetkellä hyvin kaupaksi eikä kulutuksen laskuakaan ole näköpiirissä, tuotannon kasvu voi pahimmillaan johtaa ylituotantoon, Venno pohtii.
Lattia- ja virikehäkeissä tuotetuissa munissa ylituotantoon on jo ajauduttu. Sen myötä sekä Munax että Munakunta ovat laskeneet niiden tuottajahintaa (MT 10.7.).
Vaikka luomumunista ei Vennon mukaan ole ylituotantoa, myös niiden tuottajahintaa on laskettu.
Paitsi tuottaja, Venno on myös yksi Laitilassa toimivan Munaxin perustajista ja omistajista. Sen myötä hän pääsee seuraamaan luomukananmunantuotantoa näköalapaikalta.
Hän paljastaa, että luomumunien tuottajahinnan laskun taustalla on ”erään kilpailijan” aloittama aggressiivinen hintakilpailu.
”Tähän asti kaupan maksama hinta luomumunista on ollut varsin vakaa, mutta nyt kuvioihin on tullut hintahäirikkö.”
Ylituotannon riskistä ja tuottajahinnan laskusta huolimatta Venno näkee luomukanaloiden tulevaisuuden tällä hetkellä varsin valoisana.
”Osaltaan siihen vaikuttaa myös ’gm-meteli’. Ihmiset ovat nyt tiedostaneet, että tavanomaisessa tuotannossa käytettävässä rehussa on geenimuunneltuja komponentteja. Halu syödä gm-vapaata ruokaa houkuttaa kuluttajia ostamaan luomumunia.”
Kulutuksen kasvu on osaltaan riisunut luomukananmunilta luomutuotteisiin tyypillisesti liitettyä erikoistuotteen leimaa. Sen myötä kuluttaja ei nykyään maksa luomukananmunasta samanlaista erikoistuotelisääkään kuin useimmista muista luomuelintarvikkeista.
Se on Vennon mukaan pitkälti kaupan omien merkkien ansiota. Ne ovat tehneet luomukananmunasta peruselintarvikkeen, jota on kattavasti saatavilla kaikissa kauppaketjuissa.
Siitä huolimatta luomukananmunan kate on kaupalle edelleen jonkin verran parempi kuin tavanomaisesti tuotetun, Venno arvioi
Sen hän kuittaa toteamalla, että kananmunien kuluttajahinta on kaupan käsissä.
Luomuun siirtymistä pohtivia Venno kehottaa punnitsemaan tuottajahinnan lisäksi tuotantokustannuksia. Niitä nostaa reilusti jo luomun asettama tilavaatimus.
”Luomussa täytyy olla samat laitteet kuin tavanomaisessa tuotannossakin, mutta kanoja voi olla vain 6 neliömetrillä kun tavanomaisessa tuotannossa neliömetrillä voi olla 9 kanaa. Lisäksi luomukanojen täytyy päästä ulkoilemaan.”
Myös rehukustannukset ovat suuremmat. Vaikka luomutilojen käyttämät rehutiivisteet ovat varta vasten luomukanoille suunniteltuja, niiden hyötysuhde on Vennon mukaan väistämättä jonkin verran heikompi kuin tavanomaisten rehujen.
Luomuviljan saatavuudessakin on välillä ongelmia.
”Olen itse tuonut luomuohraa Baltiasta, kun Suomesta ei ole saanut. Se on erittäin kallista.”
JUHANI REKU
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
