Maistelun arvoinenmaatiaisruoka
Maatiaiseläimistä ja -kasveista valmistettu ruoka oli vielä sata vuotta sitten tavallista tarjottavaa. Nyt eletään jalostusbuumin jälkeistä nostalgian aikaa.
Oivan johdatuksen tarjoaa ruokakirjailija Christer Lindgren äskettäin painosta tulleessa keittokirjassa Parasta maatiaisruokaa.
Herkuttelu ei ole ainoa syy maistella kyytönmaitoa tai maatiaisohraa. Kirjoittaja jopa myöntää, ettei makuero maatiaisen ja tavanomaisen raaka-aineen välillä aina ole hirvittävän suuri.
Syömällä olemme kuitenkin säilyttämässä jotain ainutlaatuista.
”Ei vain uhanalaista rotua vaan myös uhanalaista
suomalaista identiteettiämme”, Lindgren huomauttaa.
Moni himoittu raaka-aine on muuttunut harvojen herkuksi. Tämä koskee esimerkiksi Lemin legendaarisia perunalajikkeita.
Kirjoittaja uskoo, että viljelyn ongelmiin löydetään lähituotannon kulta-aikana ratkaisuja.
Keittiömestari Mikko Kautto on ruokaohjeissa yhdistänyt maatiaisraaka-aineisiin suomalaisen luonnon antimia, kuten kalaa, sieniä ja marjoja. Kuvista näkee selkeästi,
miltä reseptin mukainen ruoka valmiina näyttää.
Liharuuissa on käytetty esimerkiksi kyytönlihaa, suomenhevosta, maatiaiskanaa ja -karitsaa. Perinteisten makujen yhdistelmää edustaa vaikkapa ruislasagne
karitsasta ja vuohenjuustosta.
Pieni historiallinen katsaus kertoo perinteisen maatiaissian kuolleen sukupuuttoon. Vieläkin meillä puhutaan maatiaissioista, mutta niihin on risteytetty muita pohjoismaisia rotuja.
TARJA HALLA
Christer Lindgren: Parasta maatiaisruokaa. Reseptit: Mikko Kautto. Kuvat: Liisa Valonen, Topi Ikäläinen, Teijo Kuokka, Petri Kuokka.
183 sivua. Maahenki.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
