Kunnat kaipaavat sote-tietoaennen liitospäätöksiä
Kauniista kirkostaan kuuluisa Petäjävesi ei ole vapaaehtoisesti liittymässä Jyväskylään. Ismo Pekkarinen/lehtikuva Kuva: Viestilehtien arkisto”Sote-uudistus, uusi kunta- ja valtionosuuslaki sekä kuntien tehtävien vähentäminen ovat niin suuria asioita, että ennen niiden toteutumista on mahdoton ennustaa, mitä kuntarintamalla tapahtuu”, kuntajakoselvittäjä Jarmo Asikainen miettii.
Parhaillaan Asikainen tekee Jyväskylän seudulla valtioneuvoston määräämää kuntajakoselvitystä ja Porin seudulla vapaaehtoista selvitystä.
Jyväskylässä selvityksessä on yhdeksän kuntaa ja Porissa kahdeksan.
Valtioneuvoston määräämissä selvityksissä kuntajakoselvittäjä tekee ehdotuksen mahdollisesta liitoksesta. Vapaaehtoisissa selvityksissä ehdotus on kuntien päätettävissä.
Asikainen ei usko, että ennen kuin sote-lain käytännön yksityiskohdat selviävät, kuntaliitospäätöksiä tehdään.
Asikainen sanoo kuntaliitosselvityksen olevan monipuolinen ja mielenkiintoinen prosessi, jossa luottamushenkilöiden kanssa on pidettävä hyvät keskusteluvälit. Yllätyksiä tulee usein ja ne liittyvät tunteisiin.
”Kuntajakoselvittäjän on oltava nöyrä. Tärkeintä on ymmärtää kuntapoliitikkojen sielunelämä. Vaikka prosessi olisi suunniteltu kuinka hyvin, yllätyksiä voi tulla. Riskit ja mahdollisuudet kartoitetaan tarkoin. Muut vaihtoehdot huomioidaan myös.”
Kuntapoliitikkojen lisäksi selvityksiä tehtäessä kuullaan seurakuntia, yhdistyksiä ja järjestöjä.
Liitoksen etenemisestä järjestetään kuntalaistilaisuuksia ja kuntien nettisivuilla on luettavissa pöytäkirjat neuvotteluista.
Petäjävesi on yksi kunnista, jotka ovat mukana Jyväskylän kuntaliitosselvityksessä.
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Hannu Ässämäki ja kunnanhallituksen puheenjohtaja Tapio Kokkonen eivät usko, että Petäjävesi tai moni muukaan kunta liittyy vapaaehtoisesti Jyväskylään.
”Kaikki pelkäävät palvelujen häviämistä. Pienet kunnat ovat hoitaneet hyvin velvoitteensa. Kuntaliitoksissa vapaaehtoisuus pitää olla perustana”, Ässämäki sanoo.
Kokkosen mukaan Jyväskylä on paljon riippuvaisempi naapurikunnista kuin päinvastoin. Hänen mukaansa ympäristökunnat ovat löytäneet toisensa ja niiden liitos on mahdollisempi vaihtoehto.
Petäjäveden lisäksi selvityksessä ovat mukana Hankasalmi, Joutsa, Laukaa, Luhanka, Muurame, Toivakka ja Uurainen.
”Maaseutukunnista löytyy viisaampia vaihtoehtoja kuin nyt esitetyt ratkaisut ovat”, Kokkonen sanoo.
”Jyväskylä imee naapurikunnista verotuloja. Kun tähän lisätään Jyväskylästä maakuntaa palvelevat viranomaisorganisaatiot sekä suurten kauppojen keskittymät, missä ympäristökunnista käydään, Jyväskylän riippuvuus ympäristökunnista vain kasvaa.”
Aluemaantieteen professori Hannu Katajamäki Vaasan yliopistosta näkee ongelmaksi sen, että nykyisissä kuntajakoselvityksissä kaupunkikeskuksiin halutaan liittää ympäröivät maaseutukunnat.
”Kun viisi vuotta on kulunut, laita-alueella palvelut heikkenevät. Lähidemokratia on näennäistä eikä keskuskaupunki huomioi maaseudun tarpeita, jolloin maaseudun arki vaikeutuu.”
Katajamäen mielestä kuntajakoselvittäjät eivät mieti tarpeeksi palvelujen järjestämistä vaan menevät keskuskaupungin ehdoilla.
Hänen mielestään maaseutukuntien vapaaehtoiset kuntaliitokset ovat parempi vaihtoehto nykymallille, missä pyritään suurkuntiin, joista tulee lähes maakunnan kokoisia.
Maaseutukunnat ymmärtävät toisiaan paremmin ja niiden tarpeet ovat samanlaiset.
Ennen kuin sote-uudistuksesta saadaan selvää käytännön tietoa, Katajamäki ei usko kuntaliitosten toteutumiseen.
”60 prosenttia kuntien budjetista menee viidelle isolle sote-alueelle, joissa on noin 60 kuntaa. Miten kunnat voivat vaikuttaa? Tässä on melkoinen demokratiavaje. Tästä ei ole tarpeeksi puhuttu. Kuntien tehtävät muuttuvat dramaattisesti.”
Katajamäen mukaan pitäisi miettiä, miten maan asiat voitaisiin hoitaa tasapuolisemmin eikä pyrkiä suuruuden ekonomiaan. Tämä merkitsee jatkuvaa maaseudun arjen heikkenemistä.
SARI KESKITALO
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
