Maakuntajohtajat uskovat yritysten investoivan EU:n elvytysrahalla reippaasti ja lisäävän työpaikkoja – puolet rahasta käytetään vihreään teknologiaan

Turveyrittäjille pyrittiin saamaan tukea EU:sta metsä- ja hakeurakointiin siirtymisessä, mutta tuki nopea tuki jää kansallisen rahan varaan. Kuva: Kai Tirkkonen

Kuva: Kai Tirkkonen

Kuva: Kai Tirkkonen

Turveyrittäjät Mari ja Heikki Juntunen TeamJuntusesta Siikalatvasta kertovat, että turpeen käytön taju vähentyminen tulee aivan liian nopeasti. "Tilanne on näillä näkymin katastrofi. Firman 22 henkilöä ei elätetä millään pienillä hake- ja sorakuljetuksilla", vuosi sitten kuvatut yrittäjät kertovat. Kuva: Kai Tirkkonen

EU:sta Suomeen tulevan elvytysrahan määrä on valtiovarainministeriön mukaan alustavasti 2,1 miljardia vuosina 2021–2023. Lisäksi Suomi saa rahoitusta oikeudenmukaiseen siirtymään (JTF) ja maaseuturahastoon. Yhteensä rahoitus nousee 2,9 miljardiin euroon.

Suomen maksut EU:lle koronaelvytykseen on arvioitu 6,6 miljardiksi euroksi.

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen (kesk.) on arvioinut, että runsaan kahden miljardin EU-rahoilla saadaan aikaan yli kolmen miljardin edestä yksityisiä investointeja, jotka nopeuttavat erityisesti teollisuuden päästövähennyksiä.

Hiilidioksidipäästöt vähentyvät kolme miljoonaa tonnia vuodessa eli kuusi prosenttia Suomen päästöistä.

Puolet rahoituksesta edistää vihreää siirtymää eli lähinnä ilmasto- energia- ja vesiteknologiaa ja neljännes digitalisaatiota.

Julkiset tutkimus- ja kehityspanostukset lisääntyvät 700 miljoonalla eurolla.

Monissa maakunnissa ollaan tyytyväisiä siihen, että elvytysraha suunnataan vihreään siirtymään ja digitalisaatioon. Toistaiseksi rahojen jakautumista hankkeisiin ei ole tiedossa, yritykset, yliopistot ja muut toimijat tekevät hakemukset huhtikuun aikana.

Pohjois-Pohjanmaan maakuntajohtaja Pauli Harju kertoo olevansa äärimmäisen tyytyväinen suunniteltuun rahojen painottumiseen vihreään teknologiaan. Maakunnassa energiamurros ja vetytalous ovat tärkeitä.

Raahen SSAB:n terästehdas on muuttamassa toimintaansa fossiilisista vetyyn, mihin tarvitaan hurjasti hiilineutraalia sähköä. Tuulivoimahankkeita on seudulla erittäin paljon. Oulun ja Kemin metsäteollisuus tuottaa uusia vientituotteita. Myös biokaasu edistyy maakunnassa.

Liikenteessä tärkeintä on turvata teollisuuden puukuljetukset ja Venäjältä Kokkolaan tulevat transitokuljetukset, eli tiet ja rautatiet täytyy pitää joka tapauksessa kunnossa, hän muistuttaa.

Satakunnan maakuntajohtajan Asko Ala-Heinilän mukaan suuntaus vihreään siirtymään, digitalisaatioon ja soten edistämiseen on oikea. Sotessa digitalisaatio on aivan keskeinen.

Maakunnassa on vahvoja yrityksiä akku- ja värimetalliteollisuudessa, jotka hyötyivät EU-rahoituksesta. Myös tuuli- ja merituulivoima kehittyy vauhdilla.

Pohjois-Karjalan maakuntajohtaja Markus Hirvonen pitää suunniteltua jakoa vihreään siirtymään ja digitalisaatioon hyvänä suuntauksena ja toivoo, että rahat jaetaan pitkälti suoraan yrityksille. Maakunnan suurimpia vahvuuksia ovat metsäkoneet, energia, kaivosala ja fotoniikka eli valotiede.

Pohjois-Savon aluekehityspäällikkö Jari Jääskeläinen pitää Pohjois-Savon vahvuuksina vesiteknologiaa eli vesijohtoverkkojen edistämistä ja jäteveden puhdistamista.

Myös biokaasu ja -kierto sekä kasvualustojen ja kuivikkeen tuotanto on vahvaa.

”Suomen bruttokansantuotteen arvioidaan olevan 0,5 prosenttia ennakoitua suurempi vuonna 2023, kun huomioidaan myös muualla EU:ssa tapahtuva elvytysvaikutus. Merkittävämpää on kuitenkin se, että uudistukset ja investoinnit parantavat tuottavuutta ja pitkän aikavälin kasvupotentiaalia koko alkavalla vuosikymmenellä”, Vanhanen perustelee tukea.

Elvytykseen kuuluva vihreän kasvun ohjelma jakautuu neljään pilariin:

1) Vihreä siirtymä tukee talouden rakennemuutosta ja hiilineutraalia hyvinvointiyhteiskuntaa

2) Digitalisaation ja datatalouden avulla vahvistetaan tuottavuutta ja tuodaan palvelut kaikkien saataville

3) Työllisyysasteen ja osaamistason nostaminen kestävän kasvun vauhdittamiseksi

4) Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen saatavuuden vahvistaminen ja kustannusvaikuttavuuden lisääminen

Esimerkkeinä vihreästä siirtymästä ohjelmassa on hukkalämmön talteenotto ja kaasun ja vedyn siirto. Tähän on varattu 155 miljoonaa euroa. Saman verran investoidaan uuteen energiateknologiaan.

Energiajärjestelmiin investoidaan Suomessa useita miljardeja euroja vuosittain. Sähkö käyttö kasvaa, koska se edistää luopumista fossiileista. Öljylämmityksestä ja kivihiilestä luopumista tuetaan.

Kantaverkkoyhtiö Fingrid on arvioinut investointisuunnitelmassaan 2030 mennessä tarvittavan 1,4 miljardin euron investoinnit eli noin 100 miljoonaa euroa vuosittain. Investoinnit sähköasemiin, joista suurin osa mahdollistaa tuulivoiman liittämisen kantaverkkoon erityisesti

Hukkalämpöihin liittyvien lämpöverkkoinvestointien kokonaisinvestoinnit ovat satoja miljoonia euroja ja päästöjen vähennyspotentiaali jopa useita prosentteja Suomen kasvihuonekaasupäästöistä. Hukkalämpöjen hyödyntäminen mahdollistaisi kivihiilen energiakäytön lopettamisen Suomessa arviolta jo vuonna 2027.

Digitalisaation osuus kokonaisuudesta on noin neljännes eli noin 540 miljoonaa euroa, valtiovarainministeriö arvioi.

Suomen kestävän kasvun ohjelma tuo nopeita nettiyhteyksiä alueille, jonne markkinat eivät niitä tuo.

Etenkin yritykset hyötyvät kärkiteknologioiden, kuten 6G:n ja tekoälyn, kehittämisestä.

Työllisyyden ja osaamisen osa-alue sisältää alustavasti rahoitusta noin 640 miljoonaa euroa nykyhinnoin.

Työ- ja elinkeinotoimistojen verkkopalvelut paranevat ja toimistot saavat lisää henkilöstöä. Työperäistä maahanmuuttoa helpotetaan luomalla digitaaliset palvelut.

Korkeakouluihin tulee lisää aloituspaikkoja.

Mielenterveyspalveluiden hoitoon pääsyä nopeutetaan koko maassa. Mahdollisuus saada apua varhaisessa vaiheessa on tärkeää, jotta pienestä ongelmasta ei kasvaisi suuri