Metsien tuotosta pidettävä huolta

Suomen talous kyntää edelleen syvällä. Paljon puhutun teollisuuden rakennemuutoksen seurauksena meiltä on kadonnut kymmeniä tuhansia työpaikkoja. Paljon odotuksia sisältänyt, Nokian ympärille syntynyt teknologiaklusteri on hävinnyt lähes kokonaan.

Rakennemuutos on tähän saakka merkinnyt lähinnä rakenteiden murtumista, uutta ei ole onnistuttu rakentamaan tilalle. Investoinnit ovat pääsääntöisesti edelleen jäissä eivätkä yritysten odotukset tulevaisuuden suhteen ole ruusuiset.

Ilahduttava poikkeus on uutta komeaa

nousua tekevä metsäteollisuus. Alan kasvusta kertoo, että teollisuuden ostama puumäärä

kasvoi viime vuonna edelliseen vuoteen

verrattuna viisi miljoonaa kuutiometriä

56 miljoonaan kuutioon.

Metsäteollisuuden nousu ei ole syntynyt itsestään, vaan ala on käynyt viime vuosina läpi rajun myllerryksen. Vielä muutama vuosi sitten alaa koskevat uutiset liittyivät tehtaiden

sulkemisiin, paperikoneiden alasajoon ja irtisanomisiin.

Teollisuuden puun tarve tulee edelleen

kasvamaan. Jos investointisuunnitelmat

toteutuvat, lisääntyy puun vuotuinen tarve kymmenen miljoonaa kuutiota.

Puun käyttö on lisääntynyt myös energiantuotannossa. Viime vuoden hakkumäärä nousikin kaikkien aikojen ennätykseen,

65 miljoonaan kuutioon.

Puun käytön lisääntyminen on erittäin myönteinen asia kansantaloudelle. Vientitulojen lisäksi kotimaisen puun energiakäyttö vähentää tuontia ja parantaa työllisyyttä.

Suomen metsien vuotuinen kasvu on noin 100 miljoonaa kuutiota. Tähän verrattuna hakkuumäärien kasvattamisen ei pitäisi olla suuri ongelma.

Professori Matti Kärkkäisen mielestä hakkuiden kasvattaminen on kuitenkin kovan työn takana. Hän arvioi, että teollisuuden kymmenen miljoonan kuution puun lisätarpeesta voidaan saada Suomesta vain neljä miljoonaa kuutiota. Kuusi miljoonaa kuutiota pitäisi tuoda. (MT 6.10.)

Kärkkäinen muistuttaa, ettei kasvu tarkoita samaa kuin puutavaralajeittain kertyvä hakkuumäärä. Lisäksi kasvuun lasketaan mukaan myös suojelualueet ja rajoitetun käytön alueet. Kaava-alueella sijaitsevia talousmetsiä ei voi hakata ilman maksullista maisematyölupaa. Kärkkäisen mielestä hakkuut kaava-alueelle on tehty niin vaikeiksi, etteivät metsänomistajat niihin ryhdy.

Vuosien aikana syntyneistä hakkuusäästöistä suuri osa on Kärkkäisen mukaan kaukana teistä sijaitsevaa sälää, jonka korjuu tulee kalliiksi. Lisäksi metsiä on Kärkkäisen mukaan suojeltu kevyin perustein. Tänä vuonna valtion metsiä on siirretty suojeluun 13 000 hehtaaria lisää.

Kärkkäisen epäilyistä huolimatta MTK:n tutkimuspäällikkö Erno Järvinen uskoo, että savotasta selvitään. Se kuitenkin edellyttää muun muassa puuvirtojen ohjaamista uudelleen, koska suuri osa hakkuumahdollisuuksista on Pohjois-Suomessa.

Joka tapauksessa puun kysynnän kasvu yhdistettynä lisääntyvään suojeluun lisää puuhuollon haasteita. Puuta ei tulevaisuudessa

myöskään riitä, ellei metsiä hoideta. On huolestuttavaa, ettei metsien hoito kiinnosta entiseen malliin.

Tällä hetkellä hyvin hoidettujen metsien osuus on 28 prosenttia, 1990-luvun alussa niitä oli 40 prosenttia. Suomessa on noin viisi miljoonaa hehtaaria sellaisia metsiä, joissa ei ole tehty mitään 30 vuoteen. Metsäntutkimuslaitoksen mukaan metsänviljely supistui viime vuonna historiallisen pieneksi. Taimikonhoitorästejä kertyy nopeaan tahtiin.

Metsät ovat tärkein luonnonvaramme. Niiden tuottokyvystä pitää huolehtia mahdollisimman hyvin. Puujalkaa ei saa päästää lahoamaan.

Avaa artikkelin PDF