Valvatusjärven pintaa laskettiin lisäpeltojen toivossa – nyt veden laatu on melkoinen ongelma

Kuva: Juho Leskinen

Kun joroislainen käyskenteli 1800-luvun alussa Valvatusjärven rannalla, järven pinta oli noin kuusi metriä nykyistä korkeammalla ja järven pinta-ala huomattavasti isompi.

Vuonna 1855 päätettiin järven pintaa laskea, sillä viljelykseen haluttiin lisää maata ja muitakin hyötyjä odotettiin. Veden laskua varten kaivettu uoma ryöstäytyi käsistä vuonna 1861 ja pinta laski suunniteltua enemmän.

Nykyiset sukupolvet Valvatuksen rantamilla joutuvatkin miettimään, millä matalan vesistön veden laatua ja vesistön tilaa voitaisiin parantaa.

Arnevi Rautanen muutti Joroisiin Torstilan kartanon emännäksi sukupolvenvaihdoksen jälkeen puolitoista vuotta sitten puolisonsa Juha Utriaisen sekä lastensa kanssa.

Jo ennen sitä he olivat ryhtyneet työskentelemään Valvatuksen tilan kohentamiseksi yhdessä muiden maanomistajien, ranta-asukkaiden ja maanviljelijöiden kanssa.

Valvatus valittiin maa- ja kotitalousnaisten Rannat kuntoon -hankkeen kunnostuskohteeksi ja pian valinnan jälkeen perustettiin Eläköön Valvatus ry.

Epätasapainoinen ravinnetila on Valvatuksen suurin ongelma, mikä on seurausta muun muassa vesistön mataluudesta. Ravinnetilaa on yritetty helpottaa hoito- ja poistokalastuksella.

Viime syksynä Valvatuksella tehtiin koenuottaus. Nuottaa vedettiin neljästi ja saalis oli lähes 7 tonnia kalaa. Kalat olivat 90 prosenttisesti särkikaloja.

Koska nuottaus onnistui, poistokalastusta tullaan tekemään varmasti tulevaisuudessakin.

Hoitokalastusta tehdään koko ajan. Yhdistys on hankkinut katiskoja ja niitä on pyynnissä 15.

Saaliskalat ovat pääasiassa kääpiöityneitä ahvenia tai särkikaloja, Utriainen kertoo..

Erityisesti särkikalat ovat ongelmallisia. Ne ylläpitävät muun muassa järven sisäistä kuormitusta ja veden korkeaa fosforipitoisuutta.

Rantakasvillisuus on myös rehevöitynyt, mutta sille ei toistaiseksi tehdä mitään. Ei, ennen kuin järvellä on ammattilaisen tekemä hoitosuunnitelma.

Kosteikkoja järven ympärillä jo on ja uusia suunnitellaan.

"Hoitosuunnitelman yksi tärkeimmistä anneista tulee olemaan tärkeysjärjestyksessä oleva lista toimenpiteistä, joilla järveä voi hoitaa. Sen lisäksi pitää valita oikeat mittarit, joilla järven tilaa tarkkaillaan", sanoo Rautanen.

Sekä Rautanen että Utriainen kehuvat elykeskusta yhteistyökumppanina vesienhoitotöissä.

"Apua, tukea ja rahoitusta on saatu aina tarpeen mukaan. Kunpa Joroisten kunta ottaisi vielä näkyvämmän roolin ja tukisi hoitotöitä vaikka muutamalla tuhannella eurolla vuodessa. Se osoittaisi, että kunnassa arvostetaan tehtyä työtä ja ympäristöarvoja."

Juttu on tehty yhteistyössä Maa- ja kotitalousnaisten keskuksen kanssa osana Ruokahukka ruotuun, katse vesistöihin -hanketta.