
Hirvikartanon hirvet herkuttelevat omenoilla, banaaneilla ja vesimeloneilla
Jämsän Hirvikartanossa asuu melko omalaatuinen kolmikko.
Jorma on Hirvikartanon isäntä ja kovis, jolle ei ryppyillä. Jouko ja Susanna Partio tuntevat hirviensä persoonallisuudet läpikotaisin.
9-vuotias Matti-Esko on parantumaton kuhertelija ja hurmuri, joka kerjää vierailijoilta suukkoja. Hirvet elävät keskimäärin viisitoistavuotiaiksi.Annikki söisi syksyisin mielellään vain kotimaisia omenoita, Jorma loputtomasti banaaneja ja Matti-Esko vesimeloneita. Tarhaoloissa kasvaneet hirvet osaavat olla nirsoja, ja jokainen on vahvasti oma persoonansa.
Annikki ja Matti-Esko ovat yhdeksänvuotiaita, Jorma vuoden nuorempi. Annikki on syntyjään eteläpohjalainen eli lähtöisin Ähtäri Zoosta, ja Matti-Esko on pohjoisen poikia, kotoisin Ranualta. Upea, ruotsalaislähtöinen Jorma syntyi Vittangin eläinpuistossa.
”Paikkamme eroaa perinteisistä eläintarhoista niin, että meillä pääsee koskettamaan, taputtamaan ja syöttämään hirviä. Meillä käy myös aika paljon erityisryhmiä koskettamisen vuoksi. Sokealle se on upea kokemus”, yrittäjä Susanna Partio kertoo.
Hän perusti puolisonsa Joukon kanssa matkailuyritys Hirvikartanon Jämsään kahdeksan vuotta sitten.
Yritys sijaitsee Vaherin ja Sammallahden rajamailla, noin kymmenen kilometrin päässä Himoksesta.
Hirvikolmikosta huomionkipein koreilija on hempeä Matti-Esko. Se marssii määrätietoisesti aitauksensa perältä tervehtimään lähestyvää toimittajaa ja kuvaajaa, tunkee turpansa ulos aitauksen raosta ja kurkottaa kaulaansa kohti.
”Matti-Esko on kova poika pussaamaan ja halaamaan”, Susanna Partio kertoo.
Hirven erikoisuutena on muun muassa hedelmien napostelu ihmisen kädestä – ja miksei suustakin.
Kun Susanna asettelee omenaa huulilleen, ei Matti-Esko emmi tarttua tilaisuuteen. Tämä hirvi ei puhu, vaan pussaa.
Jorma on luonteeltaan miehekäs pullistelija, ja sillä on kaikista suurin säkäkorkeus.
”Kun Jorma tulee paikalle, sen meininki on, että alta pois”, Partio uvailee.
Naarashirvi Annikki on muita arempi ja syrjäänvetäytyvämpi, mikä on omistajien mukaan ominaista naaraille.
”Ne lähestyvät ihmistä vähän kylki edellä ja varovasti siitä huolimatta, että ne ovat tarhahirviä.”
Annikki tyytyy seurailemaan meitä sivummalta. Kun lopulta maltan poistua paikalta, heilautan kättäni. Annikki tyytyy nyökkäämään. Sen poikaystävä Jorma puistelee päätään Matti-Eskolle ja palaa neitonsa seuraan.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
