Maahanmuuttajat vaikuttavat tulevaisuudessa asuntomarkkinoihin yhä enemmän − näin he haluavat asua

Asuntomarkkinoiden trendiä ei käännetä kabineteissa, vaan kuluttajien luottamusta ohjaavat työmarkkinat ja maailmanpolitiikan tapahtumat. Kuva: Rami Marjamäki

Suomen Hypoteekkiyhdistys (Hypo) arvioi tuoreessa kesäkuun asuntomarkkinakatsauksessaan, että asuntojen hinnat kääntyvät kasvuun koko maassa tänä vuonna.

Vaikka kauppasota hidastaa asuntokauppaa, laskevat korot kuitenkin auttavat Hypon näkemyksen mukaan asuntomarkkinoita piristymään aiempaa enemmän. Vaikka kovin korkosukellus on jo takanapäin, korontarkistukset tuovat yhä tuntuvaa tukea asuntovelallisten arkeen.

”Yleinen epävarmuus tulevasta kamppailee nyt kohenevaa suhdannetta vastaan, vaikka talousdata antaa samalla aihetta myös optimismiin”, pääekonomisti Juho Keskinen kirjoittaa Hypon katsauksessa.

Selvempi hintojen nousu on Hypon näkemyksen mukaan lykkääntymässä kuitenkin ensi vuoteen. Näin on siitäkin huolimatta, että kauppamäärät ovat kasvaneet jo vuoden verran. Hypo ennakoi, että ensi vuonna asuntojen hinnat nousevat eniten 15 vuoteen, jos korona-ajan nousuvuosi 2021 jätetään pois laskuista.

Hypon katsauksessa todetaan, että asuntomarkkinoiden trendiä ei käännetä kabineteissa, vaan kuluttajien luottamusta ohjaavat työmarkkinat ja maailmanpolitiikan tapahtumat.

Rivitaloasuminen on omakotitaloasumista keskeisempi osa vieraskielisten pientaloasumista. Kuva: Jaana Kankaanpää

Katsauksessa nostetaan esiin se, että maahanmuuttajat muovaavat asumisen tarpeita. Taustalla on se, että vieraskielisen väestön määrä lähes kaksinkertaistuu vuoteen 2040 mennessä. Vieraskieliset kotitaloudet ovat keskimäärin kotimaisia suurempia, asuvat ahtaammin ja keskittyvät kaupunkien reuna-alueille.

Vieraskielisistä asuntokunnista lähes kolme neljästä asuu vuokralla, kun kotimaisissa kieliryhmissä omistusasuminen on yhä yleisin asumisen muoto. Maahanmuuttajien omistusasuminen yleistyy kuitenkin sitä mukaa, kun maassaoloaika pitenee.

”Vahvistumista nähdään jo Itä-Euroopan kielisten maahanmuuttajien, kuten pidemmän aikaa maassa asuneiden ukrainan, albanian, viron ja venäjänkielisten maahanmuuttajien keskuudessa, joilla omistusasumisen merkityksen kasvu on poikkeavaa sekä suhteessa muihin vieraskielisiin että kotimaisiin kieliryhmiin”, Hypon katsauksessa kirjoitetaan.

Huomionarvoista on, että omakotitalot eivät silti kiinnosta kunnolla edes suurituloisia maahanmuuttajia. Rivitaloasuminen on omakotitaloasumista keskeisempi osa vieraskielisten pientaloasumista.

Omakotitalot eivät kiinnosta paljoa edes suurituloisia maahanmuuttajia.  Kuva: Johannes Tervo

Hypon ennusteen mukaan asuntomarkkinoiden asento ei palaa vanhaan, vaan kaupunkeihin muuttaville maahanmuuttajille tarvitaan jatkossa myös suurempia perhekoteja erityisesti kerrostaloihin. Eniten kasvaa kompaktien perheasuntojen kysyntä.