Maakunnista löytyyuutta kasvupohjaa
Talousongelmien kanssa painivalle Suomelle on hyvä uutinen, että luottolukituslaitos Standard & Poor’sin tuoreen arvoin mukaan Suomen luottoluokitusnäkymät ovat vakaat. Samalla luottoluokittaja vahvisti Suomen valtion pitkäaikaisille velkakirjoille parhaan mahdollisen AAA-luokituksen.
Hyvästä luottolukituksesta huolimatta Suomen taloudella riittää haasteita. Standard & Poor’s arvioi ensi vuoden talouskasvun jäävän vain 0,5 prosenttiin. Ongelmana on muun muassa vientituotteiden heikko kysyntä.
Luottoluokituksen pysyminen korkealla tasolla helpottaa valtion velanhoitoa, mutta se ei suoraan auta akuutteihin ongelmiin. Hallitus kokoontuu helmikuussa niin sanottuun puoliväliriiheen, jossa tarkastellaan ennen kaikkea maan taloustilannetta.
Ongelmia riittää. Velkaantumista ei ole saatu taittumaan, työttömyys kasvaa ja talouskasvu ei ole lähelläkään sitä tasoa, mitä hallitusohjelmaa kirjoitettaessa toivottiin. Ilman talouskasvua velkaantumista on vaikea saada kuriin.
Hallitus on tähän saakka pyrkinyt vakauttamaan valtion taloutta muun muassa leikkaamalla valtionosuuksia ja kiristämällä verotusta. Näitä samoja lääkkeitä saattaa olla odotettavissa myös hallituksen puoliväliriihestä.
Kulujen siirtäminen kuntien vastuulle ja kulutuksen leikkaaminen verotusta kiristämällä eivät kuitenkaan lisää kasvua. Jos näin luullaan, kannattaa tutustua esimerkiksi Kreikan ja Espanjan tilanteisiin. Huolimatta voimakkaista sopeutustoimista taloudet jatkavat luisuaan.
Kiristämällä, leikkaamalla ja näivettämällä taloudellista toimeliaisuutta ei taloutta saada nousuun. Nyt tarvitaan rohkeita investointeja tulevaisuuteen.
Suomella on mahdollisuus nousta taloustaantumasta panostamalla omiin vahvuuksiimme. Kansanedustaja Jouni Backmanin (sd.) johtama Itä-ja Pohjois-Suomen kehittämistyöryhmä jätti viime viikolla toimenpide-ehdotuksensa elinkeinoministeri Jan Vapaavuorelle (kok.).
Työryhmän mielestä luonnonvarat, pohjoisen meritien eli Koillisväylän avautuminen, vankka osaamispohja sekä sijainti strategisesti tärkeällä paikalla lähellä arktista aluetta antavat alueille hyvät edellytykset nousta kasvualueiksi. Jopa koko Suomen talouden vetureiksi.
Tässä ei onnistuta ilman panostusta maakuntien Suomen kehittämiseen. Panostukset kannattaa suunnat luontaisiin vahvuuksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi luonnonvarat ja niihin liittyvä osaaminen. Elintarvikkeet, metsä, mineraalit ja matkailu ovat ratkaisevassa asemassa.
Samansuuntaisia evästyksiä hallitukselle ovat antaneet monet muutkin tahot. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön mielestä suomalainen ruoka voisi olla tulevaisuuden vientituote (MT 18.7.). EK:n entisen puheenjohtajan Mikko Pukkisen mukaan Suomi pärjää tulevaisuudessa energia- ja luonnonvaraosaamisella sekä metsä- ja kaivosteollisuudella.
SAK ja STTK esittelivät viime viikolla yhteisen kasvupoliittisen ohjelman. Siinä puhdas ruoka, metsä, kaivokset, arktiset olot ja matkailu nostettiin tulevaisuuden kasvualoiksi. Nämä samat asiat esiintyvät myös MTK:n Vihreä kasvu -maalta ohjelmassa.
Ministeri Vapaavuoren mukaan valtiolla ei ole varaa lisäpanostuksiin. Sen verran valtiovalta voisi kuitenkin tehdä, että huolehtisi koko Suomen elinvoimasta. Keskittämispolitiikka johtaa siihen, ettei koko Suomen voimavaroja kyetä saamaan käyttöön.
Kasvun luomiseen ei tarvita uutta byrokratiaa. Riittää kun nykyinen hallinto tukisi yritteliäisyyttä sen sijaan, että vaikeuttaa sitä lisääntyvällä sääntelyllä ja kustannuksilla.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
