Homerakennusten syynä henkilöstösäästöt
Valtion, kuntien ja kaupunkien säästäessä julkisten ylläpidettävien kiinteistöjen kustannuskuluista on ilmastointeja ja lämmityksiä vähennetty päiväsaikaan, sekä ajettu alas niinä vuorokauden aikoina, iltaisin, öisin ja viikonloppuisin, jolloin rakennuksissa ei ole toimintaa.
Tämä on yksi osa syy rakennusvirheiden lisäksi rakennusten homehtumiseen.
Alkuperäisiä käyttösuunnitelmia ei noudateta, jolloin luonnon, rakennuksen toiminnan ja ihmisten tuottama kosteus pääsee kertymään rakenteisiin.
Suurempi huolenaiheeni on kuitenkin julkisten rakennusten hoitoon kuuluvan tiedon ja osaamisen hukkaan heittäminen. Perustyötä tekeviin kohdistuvat henkilöstösäästöt on laitettu huonossa taloustilanteessa etusijalle, mutta samanaikaisesti rakennusten käyttöasteita on nostettu.
Aikaisemmin isoissa rakennuksissa oli vahtimestari tai huoltomies, joissain rakennuksissa kumpikin, jotka pitivät huolen siitä, että kiinteistöä huollettiin ja pienissä mittakaavoissa peruskorjattiin.
Tänä päivänä nämä henkilöstökuluineen 30 000 euroa vuodessa maksavat vahtimestarit ja huoltomiehet on ulkoistettu etäisiin toimipisteisiin, joihin laitetaan huoltopyyntö sähköisesti.
Huoltomiehen paikalle saapuminen saattaa kestää kuukauden, eikä pienikään vika tule huoltomiehen saapuessa kuntoon. Tästä johtuen henkilöstö ei edes viitsi pyytää apua, kun ei sitä kuitenkaan tule, jolloin esimerkiksi pienistäkin vesivuodoista tulee ajansaatossa isoja kosteusvaurioita ja kustannuksia.
THL:n mukaan 75 prosentissa koulurakennuksista on kosteusvaurioita. Toinen näkyvä ilmiö on töiden lisääminen, jossa yksi huoltomies tai vahtimestari hoitaa yhden sijasta useita isoja rakennuksia. Tällöin kyseisellä henkilöllä ei ole koskaan aikaa kunnolliseen kiinteistön hoitoon, kaikki aika menee rakennuksesta toiseen siirtymiseen.
Itse kiinteistöalalla toimivana tiedän, että nämä siistijöiden, huoltomiesten ja vahtimestaripalvelujen supistukset ja ulkoistamiset tuovat 5–15 vuoden kuluttua mittavat korjausinvestointikulut, joiden rinnalla henkilöstösäästöt ja palvelutason laskeminen ovat pennosia.
Työterveyslaitoksen mukaan sadat tuhannet ihmiset altistuvat päivittäin homerakennuksille, vuosittaiset korjauskustannukset ovat 1,5 miljardia ja terveyskulut 500 miljoonaa euroa.
Kaikki tämä johtuu perustyöstä vieraantuneiden esimiesten säästöpaineista, jotka tekevät päätökset muita matkien, myyntimiesten puheita uskoen, työntekijöiden ammattitaidosta piittaamatta tai mielipiteitä kysymättä.
Jarno Strengell
JHL-luottamusmies
ammattiyhdistyksen puheenjohtaja
Mikkeli
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
