Kevään kelirikkoennuste on pääosin normaali – hankalinta vaihetta odotetaan vapun tienoille
Kevään kelirikon huippu nähtäneen runsaan kahden viikon kuluttua.
Sorateiden pinta on lumen sulaessa kovilla. Tilanne paranee, kun tiet pääsevät kuivumaan. Kuva: Jaana KankaanpääKelirikkoennuste on tänä vuonna varsin normaali, kertoo Väyläviraston asiantuntija Jarkko Pirinen.
”Pohjois-Suomessa odotetaan normaalia pahempaa kelirikkokautta. Sen sijaan Kaakkois-Suomessa saatetaan päästä tavallista vähemmällä”, Pirinen kertoo.
Päällystevaurioita taas on tullut jo useilla teillä, osin normaalia enemmän.
Väistyneen talven pakkas- ja lumikertymä olivat suhteellisen korkeat, mikä pani osaltaan tiet koville. Pakkanen merkitsee mahdollisuutta routavaurioille, kun taas lumi on ongelma sen sulamisvaiheessa.
”Sorateille on ongelma, jos ne eivät pääse kunnolla kuivumaan. Kevään säiden vaikutus kelirikkoennusteisiin on semmoiset 50 prosenttia”, Pirinen sanoo.
Poutaiset ja tuuliset päivät, sekä pienet yöpakkaset auttaisivat tietä kuivamaan ja toimisivat tienhoitajan kaverina.
Päällystettyjen teiden osalta sahaava lämpötila on huonompi juttu, mutta se aiheuttaa enemmän ongelmia talvella kuin keväällä.
Hyväkuntoisen päällysteen pitäisi kestää kosteutta, mutta jos pintaa on jo rei’illä ja halkeamilla, pääsee pinnoitteeseen vettä joka jäätyessään ja sulaessaan murentaa sitä entisestään. Keväällä jäätyminen on pikiteillä kuitenkin sorateitä vähäisempää.
”Tummat, pinnoitetut tiet lämpenevät auringossa ja varastoivat lämpöä niin, että pienet yöpakkaset eivät niihin oikein vaikuta. Riippuu tietenkin siitä, miten kovat pakkaset ovat”, Pirinen selittää.
Muita talven tekemiä kolttosia pinnoitetulle tielle voivat olla painaumat, jotka syntyvät tien pinnoitteen ja tiepohjan väliin päässeen jäälinssin sulaessa. Tällaisissa painaumissa pinnoite voi säilyä täysin ehjänä.
Sorateillä ongelmat taas pääsääntöisesti johtuvat pehmeällä tiellä johtuvasta liikenteestä, joka painaa märkää tiepohjaa ja liikuttaa pinnassa olevaa velliä.
Sulamisvedet nakertavat sorateihin reikiä myös omin päin, kun hienojakoisempi hiekka lähtee veden mukaan.
Tarvittaessa pehmeneville sorateille asetetaan painorajoituksia, joilla kielletään muu kuin elintärkeäksi katsottu raskas liikenne painorajoitetuilla teillä.
”Tavallinen henkilöautoliikenne ei teiden kuntoon juurikaan vaikuta, jos ei sitä sitten ole todella paljon. Näinhän ei sorateillä kuitenkaan yleensä ole”, Pirinen sanoo.
Tällä hetkellä painorajoituksia on asetettu runsaalle 415 tiekilometrille, eniten Pohjois-Karjalaan ja Pohjois-Savoon.
Pahin kelirikkoaika ajoittuu yleensä huhti–toukokuun taitteeseen, ja tuolle ajanjaksolle sitä odotetaan nytkin. Enimmillään painorajoitettuja teitä on vuodesta riippuen 1 500 kilometrin molemmin puolin.
Painorajoitukset eivät koske esimerkiksi maito- ja teuraskuljetuksia tai tilakohtaisia lietekuljetuksia. Sen sijaan esimerkiksi teollisten lannoitteiden, puun tai maa-aineksen kuljetukset vaativat erikoisluvan. Lisätiedot ja ajantasainen kartta painorajoitetuista teistä löytyvät Väyläviraston sivuilta.
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat




