Kansalaisaloite kuntien pakkoliitoksia vastaan

Hallituksen kunta- ja palvelurakenneuudistus on perustuslain vastainen, minkä myös useat hallinnon ja oikeustieteen asiantuntijat ovat jo todenneet. Onko todellakin niin, että meiltä puuttuu viranomainen tai taho, joka pystyisi pysäyttämään tämän uudistuksen ennen kuin on liian myöhäistä?

Vaikka virallisesti kyseessä ei ole pakottamisesta mihinkään – ei selvityksiin, kuntaliitoksiin, sote-alueisiin, peruskuntiin eikä metropolihallintoihin – käytännössä jokainen pystyy kuitenkin rivien välistä lukemaan pakon.

Puolustaaksemme eräitä perustuslain keskeisiä periaatteita ja siihen kirjattua kunnallista itsehallintoa olemme tehneet kansalaisaloitteen paikallisen itsehallinnon puolesta ja kuntien pakkoliitoksia vastaan.

Suhteellisen nuorta perustuslakiamme on miellyttävä lukea. Perustuslain mukaan meillä kaikilla on oikeus osallistua ja vaikuttaa yhteiskunnan ja elinympäristömme kehittämiseen. Julkisen vallan on myös edistettävä mahdollisuuksiamme osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja vaikuttaa itseämme koskevaan päätöksentekoon.

Kunnallinen itsehallinto on myös perustuslailla turvattu. Se toteutuu siten, että me asukkaat päätämme kunnan hallinnosta ja taloudesta, kunnilla on verotusoikeus ja kunnille annettavista tehtävistä on aina säädettävä lailla. Käytännössä kunnallinen itsehallinto toteutuu parhaiten, kun päätöksenteko on paikallista, lähellä asukkaita.

Perustuslakiuudistuksessa haluttiin täsmentää kunnallista itsehallintoa, mikä oli luonnollista, kun Suomi oli vuonna 1991 ratifioinut paikallisen itsehallinnon eurooppalaisen peruskirjan. Sen yksi tärkeimmistä periaatteista on, että kunnilla on riittävät taloudelliset voimavarat suhteessa niille lailla annettuihin tehtäviin.

Viime vuosikymmenten aikana valtiovalta on kasannut kunnille lakisääteisiä tehtäviä, olematta yhtä runsaskätinen taloudellisten voimavarojen suhteen.

Tammikuussa tehdyn selvityksen mukaan tehtäviä oli 535, joista 270 on annettu vuoden 1991 jälkeen. Hallitus kaavailee nyt myös sellaisia muutoksia valtionosuusjärjestelmään, jotka käytännössä tekevät kunnallisen itsehallinnon mahdottomaksi kunnissa, jotka hallitus haluaa poistaa kuntakartalta.

Perustuslaki on ajateltu eräänlaiseksi tasavallan peruskirjaksi, mutta nykyiselle hallitukselle hallitusohjelma näyttää korvaavan perustuslain. Näin ei voi oikeusvaltiossa olla.

Vuodesta 2011 hallitus ”toteuttaa kattavan vahvoihin peruskuntiin perustuvan kunta- palvelurakenneuudistuksen koko maassa”, jonka tavoitteena on, että ”hallinnon rakenteita sekä kuntien tuottavuutta ja vaikuttavuutta parannetaan”. Tuloksena on kuitenkin ollut, että koko kuntakenttä on hälytystilassa ja kunnat ovat ilman lakia annettujen selvitystehtävien takia ylikuormitettuja.

Hallituksen kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa on unohdettu kunnat ja niiden asukkaat, ihmiset. Me eri kuntien asukkaat, äänestäjät emme ole pelkkää tilastoa ja huoltosuhdelukuja. Kunnan kautta saamme meille tärkeitä lähipalveluita, erityisesti opetus-, sosiaali- ja terveydenhoitopalveluita.

Lisäksi suurelle osalle meistä kunta on paljon muutakin kuin lakisääteisten palveluiden toimeenpanija. Emme todellakaan usko, että hallitus nykyisellä ”kuntarakenteet edellä” -uudistuksella pystyy edistämään ihmisarvoista elämää, saati järjestämään meille haluamiamme ja tarvitsemiamme palveluita.

Tämän takia olemme valmistelleet kansalaisaloitteen paikallisen itsehallinnon puolesta ja kuntien pakkoliitoksia vastaan, joka löytyy osoitteesta www.pakkoliitoksiavastaan.fi. Eduskunnan on pakko käsitellä aloite, kun sillä on vähintään 50 000 allekirjoittajaa. Siksi jokainen allekirjoitus on tärkeä.

Mikael Lönnroth

Pia Tynys

Camilla Weckström

Niina Kinnunen

Veikko Lindell

Pakkoliitoksia vastaan -liike

kIMMO VIRTANEN

Avaa artikkelin PDF