Parsinavetoille suunniteltu kielto perusteeton
Lehmät lähtevät monelta tilalta, jos parsinavetat kielletään, Tatu Tolvanen kirjoittaa. Jaana Kankaanpää Kuva: Viestilehtien arkistoKun maa- ja metsätalousministeriössä ollaan parhaillaan laatimassa eläinsuojelulain kokonaisuudistusta, se merkitsee maanviljelijälle monissa tapauksissa maidontuotannon lopettamista. Suunnitelman pitäisi valmistua vuonna 2014 loppuun mennessä.
Asia tulisi eduskunnan käsittelyyn vuoden 2015 alkupuolella.
Uuden eläinsuojelulain mukaan uudet parsinavetat tullaan todennäköisesti kieltämään maassamme. Kielto koskisi alussa uusia navettoja ja mahdollisesti siirtymäkauden jälkeen myös vanhoja navettoja.
Mitä tämä merkitsee toteutuessaan maidontuotantoa harjoittavalle tilalle?
Tuntuu vahvasti siltä, että eläinten hyvinvointi on nostettu kaiken yläpuolelle. Ei oteta niinkään huomioon omistajalle aiheutuvia kustannuksia ja karjanhoidon käytännöllisyyttä jo valmiiksi rakennetuissa parsinavetoissa.
Suomessa on tällä hetkellä eräiden tietojen mukaan noin 280 000 lypsylehmää, joista noin 100 000 hoidetaan edelleen parsinavetoissa. Jos laki menee suunnitellussa muodossa läpi, merkitsee se käytännössä monien navetoiden kohdalla maidontuotannon loppumista.
Siis suunnitellaan lakia, joka lopettaisi monilta harjoittamansa elinkeinon. Tämä taas lisää edelleen maaseudun autioitumista.
Kun nykyisin käytössä olevia navettoja rakennettiin, pyrittiin niiden suunnittelussa ja rakentamisessa yhdistämään eri asiantuntijaryhmien asiantuntemus.
Perustettiin maakuntiin R-yhteistyöryhmiä, joissa oli mukana maatalouskeskusten rakennusasiantuntija ja suunnittelija, läänin eläinlääkäri, pitäjän eläinlääkäri, maatalouspiirin lainoitusasiantuntija, meijerin ja osuusteurastamon maakuntaneuvojat sekä Valion aiv-konsulentti.
Näin pyrittiin mahdollisimman hyvään lopputulokseen niin neuvonnan kuin myös viljelijöiden kannalta.
Valtakunnallisella tasolla oli taas vastaava ryhmä, jossa olivat edustettuna eläinlääketieteellisen korkeakoulun edustaja, maatilahallituksen rakennusosaston päällikkö, maatalouskeskusten liiton rakennus- ja suunnittelualan henkilöt sekä Valiolta kaksi neuvonta-alan edustajaa.
Näissä ryhmissä käytiin paljon asioita läpi mahdollisimman hyvän lopputuloksen saavuttamiseksi.
Suurin navettojen rakentamis- ja korjausbuumi ajoittui 1970–80-luvuille. Näinä aikoina pidettiin paljon navettakursseja ja tehtiin navettaretkiä joilla oli yleensä linja-auto täynnä opintomatkalaisia. Myös maakunnalliset ja valtakunnalliset navettakilpailut toivat eri alojen asiantuntijat tutustumaan käytännön tasolla toteutettuihin ratkaisuihin. Samoin ulkomaille tehdyt opintomatkat.
Nyt tuotetaan maassamme maitoa, joka on laadultaan erittäin korkeatasoista. Tämä on samalla merkki myös karjan terveydestä.
Hyvää maitoa tuotetaan niin pihatoissa kuin myös parsinavetoissa. Herääkin kysymys, miksi parsinavetat olisi lailla kiellettävä. Uudet suuremmat navetat alkavat olla lähes poikkeuksetta jo nyt teknillisen kehityksen myötä pihattoja, joissa eläimet saavat liikkua vapaasti.
Tarvitaanko enää puuttua asioihin lainsäädännöllisin keinoin. Mielestäni ei tarvita.
Tatu Tolvanen
AIV-konsulentti, neuvonta-agrologi
Mikkeli
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
