Myyrätiskevätpaikoinpahasti
”Lapissa ja Pohjois-Kainuussa myyrähuippu on tulossa, mutta eteläisessä ja keskisessä Suomessa myyräkannat ovat valtaosin alhaalla”, sanoo professori Heikki Henttonen Luonnonvarakeskuksesta.
Lapissa edellinen kova myyräkesä oli 2011. Myyrät aiheuttivat tuolloin myös laajoja tuhoja taimikoissa. Kanta romahti seuraavan talven aikana niin, ettei pariin vuoteen tuhoista ollut havaintoja.
”Syksyllä 2013 alkoi pohjoisessa olla pientä vipinää. Viime vuonna myyräkannassa oli raju nousuvaihe ja nyt tänä vuonna on huippu”, Henttonen kuvaa sykliä.
Ensi syksynä myyriä ei Lapissa ole Henttosen mukaan odotettavissa kuitenkaan yhtä paljon kuin edellisessä huipussa neljä vuotta sitten.
Koko maassa paha myyrävuosi oli viimeksi 2008. Luonnonvarakeskuksen tutkija Otso Huitu sanoo, että sen jälkeen myyräkannan vaihtelussa on Etelä- ja Keski-Suomessa ollut paljon eroja.
”Oulu–Joensuu-linjan alapuolella myyrätuhot ovat olleet laikuittaisia”, Huitu kertoo.
Kannan kehitystä on ollut hänen mukaansa hankala ennustaa.
”Yksittäiset myyräesiintymät ovat olleet joillain paikoilla hyvinkin tiheitä, mutta niistä muutaman kymmenen kilometrin päässä ei ole ollut yhtään myyrää.”
Pohjois-Savossa havaintoja on ollut toistaiseksi vähän, mutta esimerkki kovasta paikallisesta tuhosta paljastui lumien sulettua Pielavedellä.
”Vuosi sitten keväällä istutin hehtaarin verran kuusen taimia. Nyt myyrien jäljiltä on täydellinen tuho. Taimet on syöty totaalisesti”, metsänomistaja Erkki Ruotsalainen kertoo.
Koko ikänsä metsässä töitä tehneelle Ruotsalaiselle näky oli melkoinen yllätys.
”Koivu ja mäntyhän ovat myyrille otollisia, mutta en olisi uskonut, että kuusen istutukset voivat tuhoutua täydellisesti.”
Ruotsalainen harmittelee, että viime kevään työ meni sataprosenttisesti myyrien leukaperiin. Hän arvelee, että vähäheinäisellä aukolla myyrät olivat iskeneet muun kasvillisuuden puuttuessa kuusentaimiin.
Tutkija Huitu pitää Ruotsalaisen arviota oikeana.
”Peltomyyrät ryhtyvät järsimään havupuiden taimia vasta, kun parempi sapuska on kulutettu loppuun.”
Metsäpuiden taimille peltomyyrä on metsämyyrää pahempi tuhooja.
”Peltomyyrä järsii taimen tyvestä, metsämyyrä napsii pääasiassa silmuja latvasta”, Huitu sanoo.
Pienehköille alueille rajautuneet myyrätuhot eivät Huidun mukaan todennäköisesti toistu samalla paikalla ensi talvena, koska mitä ilmeisimmin myyräkannat ovat niillä romahtaneet.
Myyrien järsimä taimikko voi professori Henttosen mukaan toipua, vaikka tuho näyttäisi pahalta.
”Jos taimiin jää silmu tai oksa maanrajaan, niin ne voivat lähteä kasvamaan aika herkästi. Yllättävän hyvin ne rupeavat toipumaan.”
Henttonen neuvoo metsänomistajia tarkkailemaan taimikon elpymistä juhannuksen yli heinäkuun alkuun asti.
”Suinpäin ei kannata lähteä heti uudistamaan, koska sitten voi olla äkkiä kaksinkertainen taimikko”, Henttonen sanoo.
Vanhan kemeralain mukaan metsänomistajalla oli mahdollisuus saada korvauksia myyrätuhoista. Uuden lain mukaan korvauksia ei makseta. Ainoa keino varautua myyrätuhoja vastaan on ottaa vakuutus.
Juha Kaihlanen
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
