Ketut kasvaneet liki puoli metriä

”Ränniuros” pääsee kulkemaan häkkien takana olevassa raossa kiima-aikana, mikä saa naaraat paremmin kiimaan, Osmo Mäntylä kertoo. Aki Paavola Kuva: Viestilehtien arkisto

Osmo Mäntylällä on

myös kultakettuja.

Ne eivät enää tahdo mennä kaupaksi, hän sanoo.

EVIJÄRVI (MT)

Kettutarhaaja Osmo Mäntylä nostaa häkistä näytille kaksi noin viikon ikäistä siniketun poikasta. Penikointi on juhannuksen tienoilla jo lopuillaan. Emo katselee epäluuloisena häkin takalaidalta.

Poikaset erotetaan emosta noin 6–7 viikon ikäisinä. Loppuvuodesta kettujen turkki on parhaimmillaan. Silloin eläimet nahkotaan.

Mäntylällä on tarhan vieressä oma nahoittamo, missä ketut tapetaan, nyljetään ja nahkat käsitellään myyntikelpoisiksi. Ruhot noudetaan turkisrehulaitokselle, missä ne keitetään ja lisätään kettujen rehuun.

Nahkoja huutokaupataan neljä kertaa vuodessa Vantaalla.

Osmo Mäntylä aloitti turkistarhauksen Evijärvellä vuonna 1977. Lähes 40 vuoden aikana hänen tilansa on laajentunut 10 naaraasta yli 3 000 ketun tarhaan.

Vuosien saatossa nahkojen koko on Mäntylän mukaan kasvanut liki puoli metriä jalostuksen ja rehun vuoksi.

Osan naarasketuista Mäntylä valikoi jo kesän lopulla siitos-eläimiksi. Niitä ei lihoteta kuten turkiksiksi päätyviä kettuja.

”Mielenkiintoisinta on se, minkälaisella uroksella siemennän naaraan. Näen jo silmissäni lopputuloksen”, hän sanoo.

Mäntylä kertoo tietävänsä paljon tarhaajia, joille määrä on laatua tärkeämpää ja siemennystä tehdään sarjatyönä.

Laadukkaista nahkoista maksetaan enemmän, mikä on Mäntylän mukaan korostunut, kun hinnat ja kysyntä ovat alhaisia. Laadukkaassa nahkassa karva on paksu ja hyvin peittävä.

Mäntylä ei enää suunnittele laajentavansa tarhaa, eikä jatkajaakaan ole tiedossa. Hän pitää mahdollisena tilan myymistä sitten, kun ”joutuu eläkkeelle”.

MIINA RAUTIAINEN

Avaa artikkelin PDF