MAISTERI JA MAAJUSSI Osuuskunnanmonet kasvot
Kansanedustajat Tuula Peltonen (sd.) ja Mikko Savola (kesk.) selvittäisivät, olisiko osuuskunnista apua peruspalveluiden turvaamisessa. Muun muassa tätä aihetta pohdittiin YK:n Kansainvälisen Osuustoimintavuoden 2012 Suomen pääjuhlassa keskiviikkona Finlandia-talossa.
Valtio voisi Peltosen mielestä tukea myös taloudellisesti osuustoiminnan puitteissa kehitettäviä palveluita. ”Eräissä kunnissa osuuskuntien avulla on koottu työntekijöitä vanhusten virkistystoimintaa ja hoitoa varten. Tällainen toimintamalli estää palveluita karkaamasta vain yksityisten lääkäriasemien käsiin.”
Myös Savola tutkisi osuustoiminnallisen ratkaisun toteuttamiskelpoisuuden. Hän muistuttaa, että lähipalveluiden turvaaminen on kirjoitettu hallitusohjelmaan.
”Mahdollisen osuuskuntamallin tulee olla toteutettavissa nykyisten lähipalvelunormien mukaisesti. Lähtökohtana on oltava ihminen eikä toteuttamistapa”, ähtäriläisedustaja sanoo.
1990-luvun laman jälkeen eri aloille syntyneitä pienosuuskuntia maisteri ja maajussi pitävät vakavasti otettavina työllistäjinä.
”Näitä yrityksiä on syntynyt pieniin kuntiin vaikeasti työllistettävien hyväksi”, Peltonen tietää. Hän sanoo arvostavansa Jyväskylän ammattikorkeakoulun Tiimiakatemia-yrittäjyysyksikköä, jossa osuuskuntia pyöritetään opiskelijavoimin.
”Osuuskunta mahdollistaa toiminnan aloittamisen pienin kustannuksin ja tarvittaessa myös muuttamisen osakeyhtiöksi”, toteaa Savola. Häneen ovat tehneet vaikutuksen kunnalliset vesi- ja tietoliikenneosuuskunnat, jotka tuovat välttämättömiä palveluja haja-asutusalueille eri puolilla maata.
Suomalaisista osuustoimintayrityksistä menestyneimpiin kuuluvat ruokajätit, joista osa on jopa listautunut pörssiin.
Mikä erottaa nämä yritykset kovasta markkinataloudesta?
”Osuuskunta tarjoaa toimijaläheisemmän ympäristön ja omien päätösten paremman seurattavuuden. Kova bisnes laskee katteen varaan”, kiteyttää Peltonen.
”Isonkin osuuskunnan toimintaan on mahdollista tulla helposti mukaan, toisin kuin osakeyhtiössä, jossa omistajat päättävät laitetaanko osakkeita myyntiin vai ei”, Savola vastaa.
Viime aikoina arvostelua ovat herättäneet poliitikkojen edustajistopaikat ja niiden tuomat mahdolliset jääviyskysymykset esimerkiksi kaavoitusasioissa.
Savolan ja Peltosen mielestä poliitikko voi kuulua hyvin osuuskunnan edustajistoon, kunhan hän ei käytä asemaansa oman hyödyn tavoitteluun. Rajan vetämisessä edustajat kehottavat luottamaan maalaisjärkeen.
Heistä kumpikin toimii osuustoiminnallisen yrityksen hallinnossa. Peltonen on osuuskauppa Keskimaan edustajistossa ja Savola Suomenselän Lähivakuutusyhdistyksen hallintoneuvoston puheenjohtaja.
RIKU-MATTI AKKANEN
Artikkelin aiheet- Osaston luetuimmat
